Joulupukki
Wikipedia
Joulupukki on kuvitteellinen hyvänsuopa mieshahmo, jonka uskotellaan tuovan jouluna lapsille lahjoja.[1] Joulupukki on myös tätä esittävä, lahjoja jakava henkilö.[2]
Joulupukin taustalla on 6. joulukuuta 345 tai 352 kuollut Myran piispa Pyhä Nikolaus (tunnetaan myös Nikolaus Barilaisena), josta hahmon englanninkielinen nimitys Santa Claus juontaa juurensa. Yleensä Joulupukki kuvataan kilttinä, punanuttuisena, pyöreävatsaisena vanhana miehenä, jolla on suuri valkoinen parta. Pukin kotipaikkana pidetään kulttuurin mukaan joko Suomen Korvatunturia, pohjoisnapaa, pohjoista Kanadaa, Grönlantia tai Taalainmaata.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Pyhän Nikolauksen kerrotaan tuoneen yöllä kultaa kolmelle köyhälle neidolle näiden myötäjäisiä varten. Eräissä maissa Nikolaus tuokin lahjoja 6. joulukuuta. Joulupukin nykyinen ulkoasu kehittyi useiden ihmisten vaikutuksesta. Alun perin erilliset hahmot Saint Nicholas ja Kris Kringle (Criscringle) yhdistyivät. Philadelphialainen kauppias J. W. Parkinson palkkasi markkinointitemppuna Criscringle-asuisen miehen kiipeämään kauppansa savupiippuun noin vuonna 1841.
Vuonna 1863 pilapiirtäjä Thomas Nast kehitti oman versionsa Joulupukista. Hän lisäsi hahmolle viikset ja parran sekä puki sen turkikseen. Hänen vuonna 1881 julkaistu teoksensa Merry Old Santa Claus on jo melko lähellä nykyään tuntemaamme Joulupukkia. Vuonna 1885 bostonilainen kirjanpainaja Louis Prang painoi joulukortteja, joissa hän esitteli punapukuisen Joulupukin. Tätä ennen Joulupukin asut olivat olleet vaihtelevasti sinisiä, vihreitä, violetteja tai harmaita. Joulupukin puvusta tuli punainen vasta amerikkalaisen populaarikulttuurin vaikutuksesta. Suomessa Joulupukin puku oli ennen vanhaan harmaa.
Amerikkalainen Haddon Sundblom, jonka isä oli ahvenanmaalaista syntyperää ja äiti Ruotsista, piirsi vuonna 1931 Coca-Colalle joulumainoksen, jossa oli Joulupukki. Ensimmäistä kertaa Sundblomin Pukki esiintyi Saturday Evening Postissa vuonna 1931. Sundblom sai tehtäväkseen seuraavienkin vuosien joulumainoksen piirtämisen, ja aina hän teki Pukille punaiset vaatteet. Lyhyessä ajassa tämä kuva vakiintui, ja niinpä nykyisinkin ovia kolkuttelee punanuttuinen Pukki.
Vaikka suomalainen Joulupukki on nykyisin täysin vastaava hahmo kuin Santa Claus, suomenkielinen nimitys juontaa ilmeisesti vanhan suomalaisen perinteen nuuttipukkiin. Nuuttipukit, jotka usein olivat pukin taljaan pukeutuneita nuoria, kiertelivät nuutinpäivän (13. tammikuuta, vuoteen 1708 asti 8. tammikuuta) aikaan taloissa syömässä ja juomassa joulun tähteitä.
[muokkaa] Joulupukki eri kulttuureissa
[muokkaa] Suomi
Joulupukki
Vanhassa pakanallisessa Suomessa joulupukki (nuuttipukki) oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen shamanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös tuohinaamari ja nurin käännetty turkki.[3] Pukki vaelteli talosta taloon juoden tarjottua alkoholia. Hän saattoi pelotella lapsia ja olla humalassa. Joskus pukki myös jakoi lahjoja kilteille ja vitsoja tuhmille lapsille.
Nykyisen suomalaisen jouluperinteen mukaan Joulupukki asuu Joulumuorin, tonttujen ja porojen kera Korvatunturilla, Suomen Lapissa. Joulutontut auttavat Pukkia tekemään lahjat Joulupukin pajassa Korvatunturilla ja tarkkailemaan, ketkä lapsista ovat kilttejä. Suomessa Pukki tulee taloon aattoiltana ja juttelee asukkaiden kanssa. Joulupukki sanoo yleensä tullessaan "Onkos täällä kilttejä lapsia?". Brittiläis–amerikkalainen joulupukkiperinne on vaikuttanut suomalaiseen perinteeseen huomattavasti. Suomessa on tapahtunut niin sanottu perinteiden sekoittuminen, jossa joulun isähahmo "Father Christmas" (brittiperinteen mukaan) on saanut Joulupukin nimen (suomalaisen perinteen mukaan). Vanha pakanallinen joulupukki todellakin muistutti ulkonäöllisesti pukkia. Amerikkalaisten Coca Cola -joulupukki on Suomessa hyvin tyypillinen joulupukin ulkomuoto nykyään. Vanhan ajan joulupukilla oli joskus musta kaapu, nykyään hän käyttää sen sijaan yleensä punaista kaapua, ja hänellä on valkoparta. Käsitys Petteri Punakuonosta yhtenä joulupukin rekeä vetävistä poroista on saatu Yhdysvalloista.
Nykyisen jouluperinteen mukaan joulupukilla on joulutonttuja apureinaan. Suomalaisessa jouluperinteessä joulutonttu on pienikokoinen partainen mieshahmo, hyvin paljon kuin minikokoinen joulupukki. Joulutontut ovat osittain peräisin kansanperinteen tuntemista haltijoista ja muista pikkuolennoista. Joulupukki taas on isovatsainen, isokokoinen naurava mies, jolla on valkoinen parta, "kuuraparta". Hän on erittäin vanha, iältään jopa satoja vuosia. Joskus hän saattaa olla raihnainen ja käyttää puista kävelykeppiä. Silti hän jaksaa nauraa ja jakaa lahjoja lapsille. Lahjoja varten pukilla on usein juuttisäkki.
Joulupukki asuu tonttuineen Korvatunturilla ja käyttää kulkuvälineenään porovaljakon vetämää rekeä. Joulupukki on ns. myyttinen hahmo. Suomalainen joulupukki kulkee reellä maan pintaa pitkin toisin kuin amerikkalainen joulupukki, jonka pororeki osaa lentää. Suomessa joulupukki ei tule sisään savupiipusta vaan ovesta. Suomalainen joulupukki ei ole henkiolento eikä näkymätön vaan verta ja lihaa, ihmishahmo. Joulupukki on osa joulumytologiaa.
Joulupukin puoliso on joulumuori, joka on myös iäkäs. Joulutonttujen, joulupukin ja joulumuorin yhteinen tehtävä on hoitaa lasten lahja-asiat kuntoon Korvatunturilla niin, että joulupukki voi kuljettaa lahjat reellään perille. Suomessa joulupukki on myyttinen isähahmo, joka päättää, kuka on kiltti ja kuka ei. Joulutontut ovat vakoojia, jotka katselevat ikkunasta lapsien touhuja ja päättelevät, ovatko lapset kilttejä vai eivät ja raportoivat sitten joulupukille.
Monien perheiden perinteeseen kuuluu, että lapset kirjoittavat Joulupukille kirjeitä. Lapsilla on tapana kirjoittaa lista toivomistaan lahjoista. Kirje annetaan usein vanhemmille perille toimitettavaksi. Joulupukki, joka tuo lahjat, on tyypillisesti tuttu mieshenkilö, jota lasten ei kuitenkaan ole tarkoitus tunnistaa. Yhä enemmän myös käytetään maksullista joulupukkia. Lapsille joulupukki tuottaa jännitystä erityisesti lahjojen odotuksen vuoksi. Joulupukki onkin suuressa suosiossa lasten keskuudessa.
Vanha, pakanallinen joulu on keskitalven ns. hedelmällisyysriitti, jonka mukaan pian taas aurinko tulee esiin ja maa rupeaa kasvamaan viljaa. Pukki on hedelmällisyyden symboli.lähde? Kristillinen joulu on Jeesus Kristuksen syntymäjuhla, jolla juhlistetaan Jeesuksen syntymäpäivää 25. joulukuuta. Joulu on valon juhla. Vanha, pakanallinen joulu on juhla, jossa juhlitaan sitä, että pian aurinko taas valaisee ja lämmittää maata. Suomessa valmistetaan nuuttipukkeja, olkipukkeja, jotka muistuttavat tästä hedelmällisyysriitistä. Niillä on neljä jalkaa, joilla ne seisovat tavanomaisella tavalla. Sarvet ovat käyrät eivätkä terävät. Silmiä ei yleensä piirretä. Pukki onkin ns. karikatyyri, hahmotelma eläimestä.
Jouluaattoisin televisiosta tulee Joulupukin kuumalinja -niminen ohjelma, jossa lapset voivat soittaa Kosti Kotirannan näyttelemälle Joulupukille.
[muokkaa] Hollanti/Alankomaat
Sinterklaas/Sint Nikolaas
Sinterklaasin taustalla on 300-luvulla elänyt Myran arkkipiispa Nicholas, joka oli tunnettu hyväntekijä. Myra sijaitsee nykyisen Turkin alueella lähellä nykyistä Anatoliaa. Hänestä tuli merimiesten ja kauppiaiden suojeluspyhimys. Hänen kuoltuaan hänen maineensa levisi Välimeren alueelle ja Atlantin rannoille.
Hollantilaiset merimiehet toivat alkujaan mukanaan tiedon pyhän Nikolauksen jaloista teoista. Kun sitten 1400-luvulla Alankomaista tuli Espanjaan kuuluva alue, Nikolaus alkoi purjehtia sieltä käsin alusmaittensa alamaisia tervehtimään. Myöhemmin hänestä alettiin käyttää nimitystä Sinterklaas.
Hänen mukanaan kulki usein Zwarte Piet eli Musta Pekka, joka sulki tuhmat lapset säkkiin ja vei mukanaan Espanjaan. Tällä "uskomuksella" on juurensa keskiajan orjakulttuurissa, jolloin ainoat tummaihoiset olivat Espanjassa asuvia maurilaisorjia. Nikolaus taas oli parrakas pyhimys, jolla oli päällään papinkaapu ja joka ratsasti valkoisella hevosella. Aikoinaan hollantilaiset lapset jättivät puukenkäänsä Sinterklaasin hevoselle heinää, porkkanaa ja sokeripaloja. Zwarte Pietin tyhjennettyä kengät Sinterklaas täytti ne lahjoilla: kilteille lapsille lahjoja, tuhmille vitsakimppu.
Nykyisin piispanasuinen Sinterklaas purjehtii Espanjasta höyrylaivalla Hollantiin marraskuun puolivälissä, eri vuosina eri kaupunkiin, jossa hänet otetaan juhlallisesti vastaan. Marraskuun lopulla ja joulukuun alussa Sinterklaas ja Zwarte Piet kiertävät Hollantia, kuten Suomessa tontut, seuraamassa lasten käytöstä.
Hollannissa lahjat jaetaan illalla joulukuun 5. päivänä, Sinterklaasin syntymäpäivänä. Jouluaatto on tavallinen työpäivä ja joulupäivä kirkollinen juhlapäivä.
[muokkaa] Yhdysvallat
Santa Claus
Joulupukin englanninkielisistä nimistä tunnetuin on Santa Claus eli lyhyemmin Santa. Alun perin joulupukkiperinne kulkeutui 1600-luvulla Yhdysvaltoihin Alankomaista muuttaneiden siirtolaisten mukana Amsterdamista silloiseen New Amsterdamiin (nykyisin New York). Yhdysvalloissa alettiin viettää Pyhän Nikolauksen päivää.
Washington Irving kirjoitti aikanaan amerikkalaisten rakastamia mielikuvituksellisia ja jännittäviä kertomuksia. Häntä on myös kiittäminen tai vihaaminen Joulupukin aiempaa iloisemmasta, koristeellisemmasta ja muhkeammasta ulkomuodosta.
Anglosaksisten maiden Pukki huutaa tullessaan: "Hou! Hou! Hou!" ja Yhdysvalloissa Pukki jakaa jouluaattona lahjat lentävien porojen vetämällä reellä ja kulkee sisään taloihin savupiipun kautta. Lahjat löydetään takan yläpuolella riippuvista sukista (tai isommat lahjat olohuoneen lattialta) vasta joulupäivän aamuna.
[muokkaa] Saksa
Weihnachtsmann, Nikolaus
Protestanttisessa Saksassa Joulupukkia kutsuttiin kahdella nimellä: Weihnachtsmann ("Joulumies") tai pelkkä Nikolaus. Katolisessa Etelä-Saksassa Pukki taas oli nimeltään Nikolaus. Joulukuun kuudentena hän kulki punaisessa nutussa säkki selässä kertomassa joulusta. Mukanaan hänellä saattoi olla mies, Knechtruprecht (Pukin apulainen). He eivät tuoneet tuolloin lahjoja, vaan ne antoi jouluaattona tai -päivänä Christkind ("Jeesus-lapsi"), joka jätti paketit talon ulkopuolelle.
[muokkaa] Iso-Britannia
Father Christmas
Isossa-Britanniassa käytetään Pukista nimitystä Father Christmas ("Isä Joulu"). Hän jättää joulukuun 25. päivänä pikkulahjat joulusukkiin ja isommat kuusen alle. Joulusukat ripustetaan yleensä jouluaattoiltana takan reunukselle. Ainakin ennen muinoin lapset asettivat takan reunukselle joulupiiraan ja isä lasillisen sherryä. Näin Pukki saattoi rentoutua hetkisen ennen kuin lähti taas kiipeämään ylös ja ulos savupiipusta jatkaakseen matkaansa ilmojen halki poroineen.
[muokkaa] Itävalta
Itävallassa joulupukkina toimii piispa Nikolaus ja hänen kanssaan kulkee Mustan Pekan serkku, Krampus-niminen musta paholainen. Krampuksella on mukanaan tyhjä hiilisäkki. He kulkevat 6. joulukuuta yhdessä talosta taloon kyselemässä, ovatko lapset olleet kilttejä. Joka on, sille Pyhä Nikolaus antaa lahjan (hedelmiä tai makeisia), joka taas ei, se tuodaan ovelle Krampuksen nuhdeltavaksi. Jos on ollut todella tuhma, Krampus saattaa sulkea hiilisäkkiinsä hetkeksi. Paatuneimmatkin rikollisenalut säikähtävät siitä pahanpäiväisesti. Syntinsä voi kuitenkin sovittaa täyttämällä Pyhän Nikolauksen pyynnön laulamisesta. Ihmiset antavat Krampukselle usein hehkuviiniä. Ikkunalaudalle jätetyistä tyhjistä sukista ja kengistä löytyy aamulla pieniä lahjoja ja makeisia.
Itävallassa on myös Saksasta tullut Christkindl-perinne. Siellä vietetään joulua 24. joulukuuta, jolloin "Jeesus-lapsi" tuo lisää lahjoja taloon. Christkindl on muutenkin hyvin mielenkiintoinen hahmo, koska kukaan ei oikeastaan tiedä, miltä hän näyttää.
[muokkaa] Ranska
Père Noël
Ranskalaiset lapset saavat lahjansa joulupäivän aamuna. Père Noël ("isä Joulu") on laskeutunut taloon yöllä savupiipun kautta ja jättänyt lahjat lasten kenkiin.
Viime vuosisadan alussa Ranskassa oli useita lapsille lahjoja jakavia hahmoja: täti Arie, ukko Chalende, Barbassionne tai Olentzaro. Kaikki asuivat eri maakunnissa. Nykyään kuitenkin ainoa lahjojen tuoja on Saint Nicolas, joka asuu taivaassa ja laskeutuu sieltä joulupäivänä. Tunnettu ranskalainen joululaulu alkaakin jotensakin näin: Jouluisä pikkuinen, milloin laskeudut taivaasta tuhansien lelujesi kanssa, älä unohda minun pientä joulukenkääni.
[muokkaa] Ruotsi
Jultomten, Tomten
Ruotsissa on lähellä Moran kaupunkia kylä nimeltä Gesunda, jonka nimikkovuoren juurella on Tonttumaa, missä Joulupukkia vastaava, yli 400 vuotta vanha Tomten ("Tonttu") asuu ja työskentelee. Hänellä on paljon aputonttuja, joten jos menet joskus käymään Tonttumaassa, sinun kannattaa varoa pieniä apureita.
Tomten on myös Ruotsista muihin Pohjoismaihin levinneen glögikulttuurin isä. Alun perin hän paransi glögillä yskää.lähde?
Suomenruotsissa joulupukki on julgubben.
[muokkaa] Norja
Julnissen, Nisse
Oslon lähellä, Oslovuonon rannalla on Drøbak-niminen pikkukaupunki, missä Norjan joulupukki eli Julnissen asuu tonttujensa kanssa.
Koska Julnissenin koti sijaitsee etelässä, ei sillä ole poroja, vaan vuonohevosia. Niiden nimet ovat Joulutähti ja Jouluilo. Pitkillä matkoilla hän lainaa serkkutonttujensa poroja. Nissen esi-isät olivat noin puolen metrin korkuisia; he ratsastivat vuonoponeilla ja porsailla. Nykyinen Nisse-tonttu on isokokoinen mies, jolla on punaiset posket, iso pyöreä vatsa ja lempeät silmät.lähde?
On myös huhuttu, että yksi Nissen tontuista löysi Amerikan ennen Kolumbusta, koska hän nousi Norjassa viikinkilaivaan ja oli ainoa, joka oli hereillä, kun laiva saapui Amerikan mantereelle.lähde?
[muokkaa] Grönlanti
Grönlannin Joulupukin toimisto sijaitsee saaren pääkaupungissa Nuukissa, vuonon rannalla. Talon edessä on viisimetrinen postilaatikko, johon maailman kaikki lapset lähettävät pukille kirjeitä ja kortteja, jotka pukki avaa vasta ennen joulua ja jokaiseen hän vastaa. Toimiston edessä on myös maailman korkein tuttitorni, johon tuhannet lapset lähettävät tuttinsa – siitä on helpompi luopua, kun tietää, että se menee Pukille eikä roskiin.
Pukki ei asu toimistossaan, vaan Pohjoisnavalla. Sieltä on ensiluokkaiset näkymät kaikkiin maailman koteihin. Joulupukki on iloinen ja hyväsydäminen. Hän uhkuu terveyttä, vaikka onkin pieni ja pyöreä. Koska hän on kuitenkin nopea ja ketterä, ei hänellä ole vaikeuksia hypätä jo liikkeellä olevaan rekeen. Pukilla on vaimo ja seitsemän lasta. Hän korostaa perheen tärkeyttä.
Hänellä on myös myrskymittari, jota hän tarkastelee useita kertoja päivässä. Sillä on suuri merkitys etenkin jouluaattona.
Vuonna 2003 Tanskassa kokoontunut joulupukkien maailmankokous valitsi Grönlannin joulupukin viralliseksi asuinpaikaksi.lähde?
[muokkaa] Venäjä
Pakkasukko (ven. Дед Мороз) on venäläinen versio Joulupukista. Hän tosin ilmestyy vasta uudenvuodenaattona eli 31. joulukuuta. Uskovaiset venäläiset juhlivat myös joulua, tosin vasta 7. tammikuuta, mutta siihen eivät vieläkään liity niinkään lahjat, vaan paremminkin hyvä ruoka sekä talon siistiminen.
[muokkaa] Tšekki
Svatý Mikuláš
Tšekissä joululahjat on perinteisesti tuonut Jeesus-lapsi, Ježíšek. Jeesus yritettiin 1950-luvulla korvata Neuvostoliitosta tuodulla Pakkasukolla, kun Antonín Zápotocký julisti 1952 joulupuheessaan kapitalistisen Jeesuksen muistuttavan köyhiä siitä että heidän paikkansa on tallissa. Itäisen pakkasukon invaasio kuitenkin torjuttiin. Vasta 1990-luvulla amerikkalaistyyppinen joulupukki on vallannut alaa. Tšekissä onkin alettu kampanjoida[4] myös amerikkalaista joulupukkia vastaan.
[muokkaa] Kirjeet Joulupukille
-
Pääartikkeli: Joulupukin kirje
Kirjeiden kirjoittaminen Joulupukille on jo pitkään kuulunut lasten jouluperinteisiin monissa maissa. Nämä kirjeet sisältävät usein lahjatoivelistan. Monissa maissa postilaitos palkkaa työntekijöitä tai antaa vapaaehtoisten hoitaa kirjeisiin vastaamisen. Esimerkiksi Kanadan postilla on oma postinumeronsa Joulupukin kirjeille: H0H 0H0, ja Grönlannin joulupukki saa noin 200 000 kirjettä vuodessa. Myös Suomen Joulupukki saa vuosittain yli puoli miljoonaa kirjettä yli 190 maasta, erityisesti Isosta-Britanniasta, Puolasta ja Japanista. Joulupukin postitoimisto sijaitsee Rovaniemellä.
[muokkaa] Kritiikki
Euroopassa monet kristilliset ryhmät ovat kritisoineet joulupukkia siitä, että se vie huomion pois joulun todellisesta sanomasta. Saksassa ja Itävallassa alkoi vuonna 2006 "Kieltäkää pukki" -kampanja, jonka johdosta joulupukkia ei päästetty joulumarkkinoille. Wienin joulumarkkinoilla pukkijulisteet ja -kuvat piti poistaa. Kampanjan järjestäjien mielestä Joulupukki on kaupallinen ja Coca Colan markkinamiesten luoma hahmo. Wienin kaupungintalon tiedottaja sanoi, että ne, jotka haluavat nähdä Joulupukin, voivat mennä Amerikkaan.[5]
Sydneyssä kiellettiin vuonna 2007 joulupukilta englanninkielisissä maissa perinteinen "ho ho ho" huuto, koska se pelottaa lapsia ja loukkaa naisia ("ho" tarkoittaa slangissa prostituoitua). Tilalle on ehdotettu huutoa "ha ha ha".[6]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5. - ↑ Viittausvirhe: Invalid
<ref>tag; no text was provided for refs namedKielitoimiston_sanakirja - ↑ Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY, 1994.
- ↑ http://www.anti-santa.cz/
- ↑ Iltasanomat 4.12.2006
- ↑ http://www.hs.fi/maailmanihmisia/artikkeli/Sydneyn+joulupukeilta+kiellettiin+ho+ho+ho/1135231844135
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Joulupukki.fi
- Joulumaa.eu
- Santaclaus.fi
- Pyhä Nikolaos / Ortodoksi.net
- Santa Television
- Snopes.com. The modern image of Santa Claus was created by Coca-Cola (englanniksi)
- Deutschlandbüro des Weihnachtsmannes (saksaksi)
- História do Natal (portugaliksi)
- YLE Elävä arkisto - Joulupukki lähti matkaan Korvatunturilta
