Ilkka Pyysiäinen

Wikipedia

Ilkka Pyysiäinen on dosentti ja teologian tohtori, jonka tutkimuskohteina ovat olleet erityisesti kognitiivinen uskontotiede, kristinusko ja buddhalaisuus. Hän on tutkinut myös uskonnollista ajattelua, uskonnollista kieltä ja uskonnollista kokemusta.^[1]

Sisällysluettelo

1 Keskustelupuheenvuoroja
2 Kirjallinen tuotanto
3 Lähteet
4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Keskustelupuheenvuoroja

Kognitiivisessa uskontotieteessä Ilkka Pyysiäinen tutkii kategorioita, kieltä, tietoisuutta ja uskonnollisia käsitejärjestelmiä osana ihmisen ajattelua. Hän tutkii esimerkiksi "jumalaa" kognitiivisena ihmisen tiedonkäsittelyn eli ajattelun kategoriana, jota on historian aikana käytetty hyvin monissa yhteyksissä. Hänen tarkoituksensa on ymmärtää ajatus "jumalasta" ihmisen ajattelutavan luokkana, eikä vastata opillisiin tai teologisiin kysymyksiin, kuten kysymykseen Jumalan olemassaolosta. Hän käsittää "jumalan" kategorian samalla kertaa ulkopuolelle rajatuksi ja kaiken sisäpuolen kattavaksi, joka realisoituu käyttäytymisessä ja kokemuksessa silloin, kun henkilö kokee olevansa (maailman)rajalla. Samalla se hänen mukaansa sijoittuu sinne missä tietomme ja käsityskykymme loppuu ja toimii muista kategorioista riippumattomana kategoriana, sillä se toimii maailman ja ei-maailman käsitteellisenä rajana. ^[2]

Ilkka Pyysiäisen mukaan termi "uskonto" on harhaanjohtavan abstrakti termi, jolle ei löydy selkeää operationaalistettua määritelmää uskontotieteessä. Tämän vuoksi puhe uskonnon redusoimisesta johonkin muuhun on harhaanjohtavaa. Hänen mukaansa redusoiminen tieteessä on kuitenkin välttämätöntä, sillä kaikki tieteellinenkin tieto on redusoitua termin jossakin merkityksessä. Uskontotieteen avulla voidaan lisätä tieteellistä tietoa uskonnollisista ilmiöistä, mutta tieteen luonteeseen kuuluu, että se jättää aina jotakin huomioimatta ja on näkökulmasidonnaista. ^[3]

Ilkka Pyysiäinen on arvostellut fideististä näkemystä uskonnosta.^[4] Fideistien mukaan uskonnot eivät väitä mitään todellisuudesta, vaan ovat sen sijaan eräänlaisia sisäisiä kuvia ihmisten mielenliikkeistä. Pyysiäinen huomauttaa, että uskovaisten enemmistö on aina ajatellut, että heidän uskonnolliset käsitteensä ja käsityksensä viittaavat todellisuuteen ja ovat tosia. Teologien väitteet uskonnollisten oppien vertauskuvallisuudesta ovat seurausta tieteen edistymisestä, yritys pelastaa uskonto tieteen edessä. Pyysiäisen mielestä on perusteltua sanoa, että uskonnollisiin käsityksiin sisältyy todellisuutta koskevia käsityksiä, jotka ovat ristiriidassa tieteen kanssa. Uskonto on osa arkiajattelua, joka on ristiriidassa tieteen kanssa samalla tavalla kuin moni muukin arkiajattelun käsitys. ^[5]

[muokkaa] Kirjallinen tuotanto

Pyysiäinen, Ilkka: Harvat ja valitut: kirjoituksia ihmismielestä ja uskonnosta. Yliopistopaino, 2001. ISBN 951-570-494-4.

Pyysiäinen, Ilkka: Ihmisenä maailmassa: erilaisia elämänkatsomuksia uskontotieteen näkökulmasta. Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-443-X.

Pyysiäinen, Ilkka: Ilo pitkästä itkusta: buddhalaisuus ja terapiat. Yliopistopaino, 1993. ISBN 951-570-147-3.

Pyysiäinen, Ilkka: Jumalan selitys: 'jumala' kognitiivisena kategoriana. Otava, 1997. ISBN 951-1-14940-7.

Pyysiäinen, Ilkka: Jumalten keinu: kiertoajelu uskontotieteessä. Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-987-3.

Pyysiäinen, Ilkka: Perimmäiset kuvat: Buddhan elämäkerran merkitys theravadan kaanonissa. Missiologian ja ekumeniikan seura, 1988. ISBN 951-95207-8-3.