Aškenasijuutalaiset
Wikipedia
|
Aškenasijuutalaiset (hepreaksi אשכנזים, aškenazim) on Keski- ja Itä-Euroopan juutalaisista käytetty nimitys. Aškenasi- ja sefardijuutalaiset käyttävät erilaista jumalanpalvelusrituaalia. Pääasiassa tämä johtuu ryhmien diasporan aikaisista maantieteellisistä eroista, jotka ovat myös sanelleet tuntuvia kulttuurillisia eroja ryhmien välille.
Vaikka aškenasit muodostivat 1000-luvulla vain 3% juutalaisesta väestöstä, heidän osuutensa on nykyään noin 80 %. Pääasiassa Keski- ja Itä-Euroopan juutalaiset ovat aškenaseja, kun taas Välimeren alueen juutalaiset ovat enimmäkseen sefardeja. Keskiajalta 1900-luvun puoliväliin asti aškenasijuutalaisten yhteinen kieli oli jiddiš.
Suurien muuttoliikkeiden myötä huomattava määrä Itä-Euroopan aškenasijuutalaisia siirtyi Pohjois-Amerikkaan, missä ryhmä kasvoi juutalaisen maailman huomattavimmaksi tekijäksi. Aškenasipioneerien panos oli varsin merkittävä myös modernin Israelin valtion perustamisessa ja ryhmän dominoiva ote israelilaisen yhteiskunnan monilla sektoreilla on ollut tuntuva aina viime aikoihin asti koska aiemmin sefardit olivat lukumääräisesti pienempi ryhmä.