Çatal Hüyük
Wikipedia
Çatal Hüyük (turkiksi Çatal Höyük, /ʧɑtɑl højyk/, "haarukkakumpu") oli vuosina 7000–5600 eaa. kukoistanut kivikautinen asutuskeskus Anatoliassa, Turkissa Konyan tasangolla. Asutuskeskuksen nimi voidaan kirjoittaa myös muodoissa Çatalhöyük ja Çatalhüyük.
Çatal Hüyükin asutus koostui yhteen liitetyistä neliömäisistä taloista. Yksi mahdollinen syy talojen yhteen liittämiseen oli tarve linnoittautua. Alueen asukkaat harjoittivat muun muassa obsidiaanin (laavalasin) kauppaa, metsästystä, maanviljelyä sekä härän palvontaa.
Asutuskeskuksessa arvioidaan asuneen vuonna 6000 eaa. 12 hehtaarin alalla 5 000–8 000 ihmistä. Pääasutuksen lähellä oli joen takana hieman pienempi kylä.
Çatal Hüyükia on joskus kutsuttu vanhimmaksi tunnetuksi kaupungiksi. Se oli aikoinaan Lähi-idän nopeimmin kasvanut asutuskeskus. Suuresta koostaan huolimatta Çatal Hüyük näyttää kuitenkin olleen "ylikasvanut" maanviljelijäkylä eikä sellainen käsityö-, kauppa- ja hallintokeskus, joita vakiintuneesti kutsutaan muinaisiksi kaupungeiksi.
Paikka oli vain yksi Anatolian varhaisista neoliittisista maanviljelykylistä, joita oli mm. Hacilar.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Çatal Hüyük
Çatal Hüyükin asutuskeskuksesta on löydetty kymmenen kerrostumaa. Taloissa ei ollut ovia, vaan niiden sisäänkäynti oli katolla. Talot oli rakennettu melko yhtenäisen kaavan mukaan, ja niissä oli olohuone, varastohuone ja keittiö.
Pääelinkeino oli metsästys. Alueella viljeltiin lisäksi vehnää, ohraa, herneitä ja monia muita lajeja. Kotieläiminä pidettiin lampaita ja nautoja, mihin viittaavat esimerkiksi härkäaiheiset maalaukset ja rakennusten koristelut.
Keramiikka tunnettiin, mutta se oli harvoin käytössä ennen vuotta 5900 eaa. Keraamiset astiat olivat tavallisesti pyöreitä ja esimerkiksi siksak-kuvioin koristeltuja. Yleisempiä olivat korit ja puuastiat. Turkkeja, hienoja tekstiilejä ja huopaa käytettiin. Piikivi oli harvinaista. Palestiinalle tyypillisiä pieniä piikiviteriä eli mikroliitteja ei käytetty.
Kivestä ja savesta valmistettiin äitijumalaa, myöhempää Cybeleä, esittäviä naispatsaita, joiden materiaalina oli käytetty sinistä ja ruskeaa kalkkikiveä, liuskekiveä, kalkkisälpää, basalttia ja alabasteria. Oli myös miespuolinen leopardijumala.
Rakennusten seinissä oli härkien, lintujen, metsästyskohtausten ja muiden tapahtumien kuvia ja myös tulivuorenpurkauksen kuva (joka saattaa esittää kaksihuippuista Hasan-vuorta Kappadokian lähellä). Seinissä oli myös komeroita, koristeellisia pilareita sekä häränpäitä ja pieniä nurkkahyllyjä. Lattioissa oli pyöreitä syvennyksiä. Jotkut paikat näyttävät jonkinlaisilta härkäjumalan palvonta-alttareilta, sillä ne on koristeltu häränsarvi- ja häränpääveistoksin. Lattioilla oli korkeampia suorakaiteen muotoisia kohtia ja suorakaiteita, joita reunustivat härän sarvet. Kuparia ja lyijyä osattiin sulattaa.
Koreihin varastoitiin viljaa, manteli- ja pistaasipähkinöitä sekä hedelmiä.
Çatal Hüyükissa saattoi olla jonkinlaista kasteluviljelyä.
Yllättävää on, että tutkimusten mukaan varhaisimmat asukkaat eivät hallinneet savenvalantaa, vaan astiat tehtiin puusta tai kivestä. Myöskään savitiilestä rakennetut talot eivät olleet erityisen kestäviä, mistä syystä ne jouduttiin moneen kertaan rakentamaan uudestaan. Çatal Hüyük vaikutti ehkä Mersinin ja Amuqin keramiikkaan.
[muokkaa] Catal Hüyükin ajoitus
Kaupungissa on yli kymmenen asutuskerrostumaa. Varhainen kalkoliittinen (kuparikautinen) Catal Hüyük on pohjoismesopotamialaisen Hassunan aikalainen. Myös Hacilar ja Mersin ovat samalta aikakaudelta.
Paikalla asuttiin mahdollisesti jo esi-neoliittisella kaudella 8500–7700 eaa. Asuinpaikan varhaisin asutusvaihe oli 7000–6500 eaa. Paikka kukoisti 6300–5500 tai 6500–5700 eaa. Asutus romahti noin 5600 eaa., ja kaupungin asukkaiden arvellaan suurelta osin siirtyneen Hacilariin. Paikalla on saatettu asua pienimuotoisemmin tyypilliseen neoliittiseen tapaan 5700–5000/4900 eaa.
Kerrostumat 10–2 on ajoitettu aikaan 6500–5700 eaa. ja kerrostumat 13–11 aikaan 7000–6500 eaa. Eräs arvio 14 asutuskerrostumaa 7250–6250 eaa., toinen arvio väittää kaupungin olleen olemassa vielä 4900 eaa. Catal Hüyük IX, n 6400 eaa.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Çatalhöyük Excavations of a Neolithic Anatolian Höyük
- The First Cities: Why Settle Down? The Mystery of Communities
