Vänrikki
Wikipedia
| Maa- ja ilmavoimien sotilasarvot Suomessa |
| upseerit |
| kenraalikunta |
| kenraali |
| kenraaliluutnantti |
| kenraalimajuri |
| prikaatikenraali |
| esiupseerit |
| eversti |
| everstiluutnantti |
| majuri |
| komppaniaupseerit |
| kapteeni |
| yliluutnantti |
| luutnantti |
| vänrikki |
| aliupseerit |
| sotilasmestari |
| ylivääpeli |
| vääpeli |
| ylikersantti |
| kersantti |
| alikersantti |
| miehistö |
| korpraali |
| sotamies |
Vänrikki on Suomen puolustusvoimissa käytetty maa- ja ilmavoimien sotilasarvo. Merivoimissa vastaava arvo on aliluutnantti. Vänrikkiä vastasi käytöstä poistunut ratsuväen sotilasarvo kornetti.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomalainen käytäntö
Suomessa se on alin upseeriarvo, mutta germaanisissa ja joissain slaavilaisissa maissa aliupseeriston ja upseeriston väliin sijoittuva arvo. Nimitys juontuu saksan kielen lipunkantajaa tarkoittavasta sanasta. Se oli arvokas tehtävä, jota ei voitu uskoa aliupseerille tai miehistölle, mutta joka ei kuitenkaan vaatinut erityistä upseerikoulutusta. Toinen vastaavanlainen tehtävä on perinteisesti kuriiri, joka myös on nuoremman upseerin suorittama tehtävä.
Suomalainen Maa- tai Ilmavoimien vänrikki tai Merivoimien aliluutnantti vastaa siis anglosaksisten maiden 2. luutnanttia, joka on näiden maiden alin upseerin arvo.
Reservin vänrikin arvoon ylennetään upseerikokelaat varusmiespalveluksen tai erillisen reserviläisille tarkoitetun kurssin päättyessä. Vänrikin arvossa aloittavat palveluksensa myös ne, jotka suorittavat Maanpuolustuskorkeakoulussa upseerin perusopinnot. Näistä on käytetty jo kauan osavirallista nimikettä "kesävänrikki".
Vuonna 2007 Puolustusvoimissa tapahtuneen uudistuksen johdosta määräaikaiseen sopimussotilaan virkaan pyrkivät reservin upseerit palvelevat myös vänrikkeinä.
Sodan aikana vänrikit normaalisti johtavat joukkuetta. Tiedustelu-, tulenjohto- ja mittausryhmän johtajana on useimmiten vänrikki (ja rauhan aikana myös mahdollisesti upseerikokelas). Vänrikki voi toimia myös komppanian (patterin) varapäällikkönä.
Vänrikin arvomerkissä kauluslaatassa on yksi pieni heraldinen ruusu. Hihamerkissä puolestaan on yksi vaakaviiva. Ennen talvisotaa vänrikin ja muiden reservin upseerien arvomerkkiruusut olivat väriltään hopeisia, josta juontuu kansanomainen nimitys "tinanappi". Talvisodan jälkeen reserviupseerien arvomerkit ja arvot yhtenäistettiin aktiiviupseerien kanssa. Asetuksella 13.6.1941 poistettiin reserviupseeriarvot ja kaikille upseereille vahvistettiin samanlaiset arvomerkit. Tämän jälkeen sotilasarvojärjestyksessä ei ole ollut muodollista eroa aktiivi- ja reserviupseerien välillä. Reservi- ja aktiiviupseerin arvojärjestykseen vaikuttavat vain sotilasarvo ja ylennyspäivämäärä. Kuitenkin yksi pieni ero säilyi: kesäaikana yleensä vain kantaupseereilla oli mittojen mukaan tehtyjä asetakkeja, reserviläiset käyttivät valtion omistamaa kesäpuseroa. Muutamat varakkaammat reserviläiset tosin teettivät itselleen asetakkeja, mutta niitä käytettiin yleensä lomapukuina.
Vänrikistä seuraava ylempi arvo on luutnantti. Luutnantti voi toimia rauhan aikana joukkueen (jaoksen) kouluttajana, yksikköupseerina tai muissa vastaavan tasoisissa tehtävissä. Sodan aikana hän voi toimia esimerkiksi komppanian (patterin) päällikkönä tai varapäällikkönä taikka esikuntatehtävässä.
[muokkaa] Ulkomainen käytäntö
Joissakin valtioissa, mm. Yhdysvalloissa ja Saksassa, vänrikin arvoa käytettiin ennen toista maailmansotaa ja sen aikana juuri Merisotakoulusta valmistuneista upseereista. Tästä on peräisin karkeahko sotilasvitsi:
»Margariini ei ole voita eikä vänrikki upseeri!»
Kyseisillä vänrikeillä kun oli kaikki upseerin vastuut ja velvollisuudet, muttei mitään oikeuksista. Kyseessä oli virka, jonka aikana tulokkaat saivat elintärkeätä käytännön kokemusta. Koeajan päätyttyä - esimerkiksi sukellusveneissä silloin kun vänrikki saavutti täyden sukellusveneupseerin pätevyyden - heidät ylennettiin luutnanteiksi. Kriegsmarinen käytäntö oli aivan sama.[2]
Käytäntö katosi maailmansodan jälkeen; nykyään pätevyyksiä suoritetaan luutnantin tai kapteeniluutnantin arvoisina.[3]
[muokkaa] Tunnettuja vänrikkejä
- vänrikki Simo Häyhä, tarkka-ampuja
- vänrikki Spede Pasanen, viihteen monitaituri
- vänrikki Jari Sarasvuo, televisio-juontaja
[muokkaa] Fiktiivisiä vänrikkejä
- vänrikki Stool, Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa
- vänrikki Nappula, Masi-sarjakuvassa
- vänrikki Koskela, Tuntemattomassa sotilaassa
