Ugrilaiset kielet
Wikipedia
Ugrilaiset kielet on yksi uralilaisten kielten kieliryhmistä, joka kuuluu kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan. Perinteisen käsityksen mukaan ugrilaisia kieliä on kolme: unkari,hanti ja mansi. Näistä kaksi viimeksi mainittua, joista kumpikin todellisuudessa koostuu useista keskenään hyvin erilaisista kielimuodoista muodostavat obinugrilaisten kielten ryhmän. Ugrilaisia kieliä puhuu noin 16 miljoonaa ihmistä Unkarissa ja sen naapurivaltioissa sekä Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Pohjois-Venäjällä. Uralilaisen kielikunnan haaroista ugrilaisilla kielillä on vanhin kirjoitettu historia, sillä unkarin kielenmuistomerkit ulottuvat yli tuhannen vuoden taakse.
[muokkaa] Luokittelu
Ugrilaisia kieliä on kolme ja ne luokitellaan, kuten alla on esitetty. Sulkeissa on annettu vanhentuneet kielten nimitykset.
Unkarilaiset kielet
- unkari (madjaari)
Obinugrilaiset kielet
[muokkaa] Kielellisiä piirteitä
Ugrilaiset kielet on kaikista uralilaisen kielikunnan haaroista epäyhtenäisin. Ne eroavat toisistaan huomattavasti sekä äänteistön, että rakenteiden osalta. Mm. sijojen lukumäärä vaihtelee kolmesta (pohjoishanti) yli kahteenkymmeneen (unkari). Fennougristit ovat yleisesti sitä mieltä, että ugrilaisen kantakielen rekonstruointi on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta. Tästä huolimatta ugrilaisia kieliä tulee pitää keskenään melko läheisinä sukukielinä, sillä ne jakavat joukon morfologisia innovaatioita ja niissä esiintyy myös toista sataa yhteistä sanavartaloa.
