Tšetšeenit
Wikipedia
| Tšetšeenit | |
|---|---|
 |
|
| Kokonaismäärä | 1–2 miljoonaa |
| Pääasiallinen asuinalue | Venäjä (pääasiassa Tšetšenia), Turkki, Kazakstan, Syyria, Georgia |
| Kieli (kielet) | venäjä, tšetšeeni |
| Uskonto (uskonnot) | islam, ortodoksisuus |
Tšetšeenit on Pohjois-Kaukasian suurin kansa.
Tšetšeeniksi kansan nimi on Nuokhchi. Tämän nimityksen alkuperä saattaa olla niin lampaanjuustossa, kyntöaurassa kuin Raamatun Nooassakin. Nimitykset Tšetšenia ja tšetšeenit tulevat venäjän kielestä. Venäjän kielisen nimityksen alkuperä on myös epävarma, mutta varteenotettavin vaihtoehto lukuisista nimityksen alkuperätulkinnoista on Grosnyin lähellä sijainnut muinainen kylä.
Tšetšeenit ovat pystyneet säilyttämään yhteiset kansalliset piirteet suojassa Kaukasus-vuoriston keskellä. Tšetšeenien lähimmät sukulaiskansat ovat Ingušiassa asuvat inguušit ja Georgiassa asuvat batsin kieltä puhuvat karjataloudesta elävät batsit. Tšetšeenien omat pääkielet ovat tšetšeeni ja venäjä.
Tšetšeenit jakaantuvat klaaneihin, joita he nimittävät teipeiksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Suurin osa tšetšeeneistä asuu Tšetšeniassa, joka on Venäjän federaation tasavalta. Tšetšeniassa on käyty Venäjän sisäistä konfliktia vuosina 1994–1996 ja jälleen taas vuodesta 1999 lähtien.
Tšetšeenejä asuu myös muuallakin kuin Tšetšeniassa, muun muassa Turkissa, Jordaniassa ja Syyriassa. Näiden maiden tšetšeenivähemmistöt syntyivät, kun 1850-luvun puolivälissä osa tšetšeeneistä joutui pakenemaan venäläisjoukkojen valloitusta. Tämän sodan aikana Venäjän keisarikuntaan liitettiin Ossetia ja Tšetšenia Ingušia-nimisenä alueena.
[muokkaa] Väestö
Tšetšeniassa asuu 1,3 miljoonaa ihmistä, ei-tšetšeenit mukaan lukien, joista 33 % asuu kaupungeissa ja 60 % maaseudulla. Silti yli miljoona tšetšeeniä asuu muualla Kaukasiassa, Keski-Aasiassa ja Venäjällä. Tämä johtuu siitä, että paljon tšetšeenejä on karkotettu useita kertoja Venäjän hallinnon käskystä eri puolille valtakuntaa niin keisarikunnan kuin neuvostovallankin aikana. Viimeisin suuri tšetšeenien karkotus oli vuonna 1944, jolloin Stalinin käskystä koko tšetšeenikansa pakkosiirrettiin Kazakstaniin. Kyyditykset ja karkotus tuhosivat kolmasosan tšetšeenikansasta. Tšetšeenit saivat palata takaisin maahansa vuonna 1957. Vaikka ankarat kansanmurhat, Tšetšenian uudelleenasuttaminen toisilla kansoilla, karkotukset ja sodat ovat vähentäneet tšetšeenien määrää, on kansa silti säilynyt ihmeen hyvin. Tällä hetkellä tšetšeenikansan suurimmat uhat ovat maassa käynnissä olevat miehitys, sotatila ja venäläistäminen.
[muokkaa] Kulttuuri
Vaikka tšetšeenit ovatkin muslimeita, heillä on silti edelleen useita erilaisia pakanallisia riittejä, uskomuksia ja juhlia. Riitit liittyvät yleensä maanviljelyyn, kuten sateeseen ja ensimmäiseen kyntöpäivään. Tšetšeenit juhlivat myös ukkosenjumala Selan ja jumalatar Tusholin päivinä.
Tšetšeenit jakautuvat 130:een eri klaaniin eli teipiin. Nämä klaanit perustuvat enemmän maantieteellisyyteen ja paikallisuuteen eikä niinkään vereen tai sukuun. Klaanit eivät yleensä ole olleet kovin hyvissä väleissä rauhan aikana, mutta sota-aikoina, kuten nyt, ne ovat yhdistyneet yhdeksi erittäin vahvaksi liitoksi. Klaanien jakaantuu haaroihin eli garseihin ja nämä taas jakautuvat isäjohtoisiin nekyeihin. Tšetšeenien sosiaalinen sääntö kiteytyy sanaan nokchallah, joka sisältää tšetšeenien moraalisen ja eettisen käyttäytymismallin, johon kuuluu anteliaisuus, vieraanvaraisuus ja naisten kunnian puolustaminen ja suojeleminen.
[muokkaa] Uskonto
Tšetšenia on uskonnoltaan pääasiassa islamilainen maa. Tšetšeenit kääntyivät sunnimuslimeiksi Ottomaanien valtakunnan aikana 1400-luvulla. Jokaisella tšetšeeniklaanilla on johtajanaan oma hengellinen mystikko. Osa kuuluu sunnimuslimien suufilaiseen haaraan nimeltä muridismi. Noin puolet tšetšeeneistä kuuluu suufilaisiin veljeskuntiin tai liikkeisiin eli tariqoihin. Kaksi suufilaista tariqoa, jotka vaikuttavat Pohjois-Kaukasiassa ovat Naqshbandiya ja Qadiriya. Naqshbandiya on erityisesti vahva Dagestanissa ja Itä-Tšetšeniassa. Qadiriya taas vaikuttaa muissa osissa Tšetšeniaa ja Ingušiaa. Uusin suuntaus on salafismi, joka tuli kansan keskuuteen 1950-luvulla. Osa tšetšeenikapinallisissa, erityisesti kapinallisjohtaja Shamil Basajevin joukot, ovat salafisteja, mutta suurin osa väestöstä ei ole.
Tšetšeniassa vaikuttaa eri islamilaisia suuntauksia ja liikkeitä. Viimeisten Tšetšenian sotien aikana islamilaisuus, tšetšeenien kansallisen vastarinnan ja kulttuurin osana, on radikalisoitunut ja tullut enemmän esille. Tämän takia Tšetšenian vastarintaliikkeen vahvin ja näkyvin osa on islamistisuuteen taipuvaa ja maassa on noussut esille erilaisia islamistisia pyrkimyksiä. Uutta tšetšeenien perinteisessä islamilaisuudessa on joidenkin kapinallisryhmien tavoitteet islamilaisen tasavallan pystyttämiseksi. Tämä on näin ollen antanut kasvualustaa erilaisille kansainvälisille ääri-islamistisille terroristisoluille.
