Suomen Sosialistinen Työväenpuolue

Wikipedia

Suomen Sosialistinen Työväenpuolue (1920–1923) Suomen Työväenpuolue (1923)
Perustettiin	13. toukokuuta 1920
Toiminta päättyi	3. elokuuta 1923
Äänenkannattaja(t)	Suomen Työmies (1920–1921, 1922) Suomen Työläinen (1921)
Hallitukset	ei osallistunut
Jäsenyydet

Suomen Sosialistinen Työväenpuolue (SSTP) oli puolue, jonka muodostivat kommunistit ja näitä tukeneet SDP:stä irtautuneet radikaalit vasemmistolaiset. SSTP toimi aktiivisesti keväästä 1920 elokuuhun 1923, jolloin viranomaiset lakkauttivat puolueen ja pidättivät sen kansanedustajat. Toimenpiteitä perusteltiin yhteyksillä kiellettyyn Suomen kommunistiseen puolueeseen, SKP:en. Puolueiden välillä olikin runsaasti yhteyksiä ja SKP pyrki johtamaan SSTP:n politiikkaa siinä kuitenkaan aina onnistumatta. SSTP:n järjestörungon muodostivat Suomen sosialidemokraattisesta puolueesta (SDP) eronneet yhdistykset.

Sisällysluettelo 1 Perustaminen 2 Eduskuntavaalit 1922 3 Lakkauttaminen 4 Organisaatio 4.1 Puheenjohtajat[5] 4.2 Piirijärjestöt[6] 5 Aiheesta muualla 6 Tutkimus 7 Viitteet

[muokkaa] Perustaminen

SSTP perustettiin 13. toukokuuta 1920 Helsingin työväentalolla. Mukana kokouksessa oli 82 osanottajaa, jotka edustivat 42 eri järjestöä. Uusi puolue päätettiin perustaa, kun kommunisteja lähellä olleet vasemmistososiaalidemokraatit jäivät vähemmistöön SDP:ssä. Jo aiemmin oli valittu väliaikainen puoluejohto, joka johti toimintaa perustavaan kokoukseen asti. Uuteen puolueeseen liittyi joukko SDP:n puoluejärjestöjä, jotka muodostivat sen perustason organisaation. Pääosa perustajista oli saanut jonkinlaisen tuomion osallisuudesta sisällissotaan.^[1]

Toisen kokouspäivän iltana SSTP päätti liittyä Kommunistiseen internationaaliin (Komintern), jonka jälkeen (koko ajan läsnä olleet) poliisit hajottivat kokouksen ja pidättivät siihen osallistuneita, joista osa sai myöhemmin vankeustuomion. Seuranneessa tilanteessa kesti hetken saada puolueen toiminta käyntiin, mutta Helsingin Sosialistinen Kunnallisjärjestö otti ohjat käsiinsä. Se julistautui puolueeksi 19. kesäkuuta, hyväksyi perustavan kokouksen asiakirjat ja valitsi puolueelle johdon. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin helsinkiläinen metallimies Jaakko Kivi. SSTP:n ohjelman kirjoitti SKP:n keskuskomitean Otto Wille Kuusinen.^[2]

[muokkaa] Eduskuntavaalit 1922

SSTP osallistui vuoden 1922 eduskuntavaaleihin. Ehdokkaita ei kuitenkaan voitu asettaa SSTP:n nimellä. 24. helmikuuta 1922 perustettiin Suomen Työväen Keskusvaalikomitea, johon edustajia nimesivät SSTP:n lisäksi Suomen ammattijärjestö (SAJ), Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto (SSN) sekä Suomen sosialidemokraattinen naisliitto. Vaalikomitea asetti 130 ehdokasta kaikissa vaalipiireissä. Listat saivat yhteensä 128 121 ääntä (14,8%) ja 27 kansanedustajaa (joista 6 naisia).^[3]

[muokkaa] Lakkauttaminen

SSTP:n lakkauttamista vaadittiin koko sen olemassaolon ajan ja sen jäseniä vangittiin tasaisin väliajoin. Puolueen lehtiä yritettiin jatkuvasti estää ilmestymästä. Alkuvuodesta 1923 SSTP vaihtoi nimensä Suomen Työväenpuolueeksi (STP) poistaen varovaisuussyistä viittauksen sosialismiin. 3. elokuuta 1923 kuitenkin pidätettiin STP:n eduskuntaryhmän, puoluetoimikunnan, sihteeristön ja piirijärjestöjen jäsenet sekä muut toimihenkilöt. Pidätyksiä ja puolueen uutta kieltämistä perusteltiin varsinkin väitetyillä yhteyksillä laittomaan kommunistiseen puolueeseen.^[3]

SSTP:n lakkauttamisen jälkeen sen kannattajat osallistuivat vaaleihin Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden vaalijärjestöjen kautta. Toimintaa suunnattiin maanlaajuisen keskusjärjestön sijaan paikallisiin yhdistyksiin ja komiteoihin, joihin viranomaisten oli hankalampi puuttua.

[muokkaa] Organisaatio

Vuonna 1922 SSTP:ssä oli 24 398 jäsentä ja 706 jäsenjärjestöä.^[4]

[muokkaa] Puheenjohtajat^[5]

August Raatikainen	17.2.–14.5.1920	(va. puoluetoimikunta)
Jaakko Kivi	16.6.–28.12.1920
Hjalmar Eklund	28.12.1920–26.1.1922
Niilo Wälläri	31.1.–31.3.1922	(va. puoluetoimikunta)
Niilo Wälläri	1.4.1922–17.5.1923
Toivo Hjalmar Långström	17.5.–3.8.1923	(Suomen Työväenpuolue)

[muokkaa] Piirijärjestöt^[6]

SSTP:n Uudenmaan piiri 92 jäsenjärjestöä Lehdet: Suomen Työmies (1920–1921, 1922), Suomen Työläinen (1921), Folkbladet (1918–1923) Kansanedustajat: Elin Fagerholm, Albert Kallio, Kalle Kankari, Toivo Hjalmar Långström, Johan Vainio, Matti Väisänen SSTP:n Turun eteläinen piiri 62 jäsenjärjestöä Kansanedustajat: Väinö Hannula, Antti Kaarne, Heikki Jalmari Mäkinen, Lauri Numminen-Härmä SSTP:n Turun pohjoinen piiri 16 jäsenjärjestöä Kansanedustajat: Voitto Aronen, Juho Vesterlund SSTP:n Hämeen eteläinen piiri 17 jäsenjärjestöä Kansanedustajat: Rosa Sillanpää SSTP:n Hämeen pohjoinen piiri 10 jäsenjärjestöä SSTP:n Viipurin läntinen piirijärjestö 24 jäsenjärjestöä Kansanedustajat: Frans Hiilos SSTP:n Viipurin itäinen piiri 15 jäsenjärjestöä SSTP:n Vaasan eteläinen piiri 46 jäsenjärjestöä Lehdet: Työläinen (1918–), Vapaa Sana (1920–), Folkbladet (1918–1923) Kansanedustajat: Hilda Hannunen SSTP:n Vaasan pohjoinen piiri 32 jäsenjärjestöä Kansanedustajat: Rosa Sillanpää

SSTP:n Vaasan itäinen piiri 22 jäsenjärjestöä Kansanedustajat: Lempi Tuomi SSTP:n Mikkelin piirijärjestö 5 jäsenjärjestöä SSTP:n Kuopion läntinen piiri 158 jäsenjärjestöä Lehdet: Savon Kansa (1918–1919, 1920, 1921), Uusi Savon Kansa (1919, 1919–1920), Kansa (1920), Vapaa Kansa (1920–1921, 1921–1922, 1922), Sanantuoja (1921, 1922, 1922–1923) Kansanedustajat: Emmi Mäkelin, Pekka Nurmiranta, Hannes Pulkkinen, Kalle Toppinen, Ville Vainio SSTP:n Kuopion itäinen piiri 9 jäsenjärjestöä SSTP:n Kainuun piiri 62 jäsenjärjestöä Lehdet: Työväen Lehti (1919–1920, 1921, 1922), Kainuun Työväen Lehti (1920–1921), Työn Voitto (1921), Kainuun sosialistisen piiritoimikunnan tiedonantoja (1921, 1922), Työn Valta (1921), Toveri (1922), Kainuun Kansa (1922), Kainuun Työmies (1922–1923) SSTP:n Oulun eteläinen piiri 72 jäsenjärjestöä Lehdet: Pohjan Kansa (1919–1921, 1921–1922), Kansan Tahto (1921), Köyhälistön Työ (1921), Uusi Pohjan Kansa (1923) Kansanedustajat: Pekka Kemppi, Antti Nahkala, August Rytkönen, Yrjö Valkama SSTP:n Oulun pohjoinen piiri 63 jäsenjärjestöä Kansanedustajat: Jaakko Enqvist, August Koivisto

[muokkaa] Aiheesta muualla

• SSTP:n puolueohjelma 1920

[muokkaa] Tutkimus

• Ilkka Hakalehto: SKP ja sen vaikutus poliittiseen ja ammatilliseen työväenliikkeeseen 1918–1928 (WSOY 1966)
• Tauno Saarela: Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923 (Kansan sivistystyön liitto 1996)

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Saarela 1996, s. 148-161.
2. ↑ Saarela 1996, s. 161-166.
3. ↑ ^{3,0 3,1} Saarela 1996.
4. ↑ Saarela 1996, s. 314, 317.
5. ↑ Saarela 1996, s. 501.
6. ↑ Saarela 1996, s. 314, 502, 503, 508-516.