Sumea logiikka
Wikipedia
Sumea logiikka on matemaattisen logiikan laajennus, jossa propositiolla on diskreetin totuusarvon (tosi tai epätosi) sijasta reaalinen totuusarvo suljetulla välillä nollasta yhteen.
[muokkaa] Sumean logiikan sovellusalueita
Sumea logiikka on kehitetty vastaamaan sumeiden järjestelmien tarpeita. Tällaisia ovat ne järjestelmät, joissa ei voida perinteisen logiikan tavoin tehdä suoria johtopäätöksiä oletuksista, koska ne eivät yleensä täysin vastaa tilanteen vaatimuksia. Esimerkiksi ihminen toimii eri tilanteissa erilaisilla lähtöarvoilla. Erityisesti tekoälyn tutkiminen on eräs sumean logiikan sovellusalueista.
Sumea säätö on sumeaa logiikkaa hyödyntävä säätötekniikan osa-alue. Esimerkiksi auton automaattivaihteistossa voidaan käyttää sumean logiikan periaatetta pehmeämpään vaihtamiseen pääsemiseksi.
[muokkaa] Logiikka
Sumeassa logiikassa peruskonnektiiveilla 
("ei"), 
("ja") ja 
("tai" eli "joko ... tai ... tai molemmat") ei ole yksiselitteistä määritelmää, vaan ne voidaan määritellä erilaisilla funktioilla, kunhan ne käyttäytyvät arvoilla nolla ja yksi perinteisen logiikan konnektiivien tapaan. Eräs mahdollisuus on käyttää min- ja max-funktioita seuraavasti (A ja B ovat totuusarvoja välillä [0,1]):
[muokkaa] Määritelmiä ja esimerkkejä
Jos klassisessa logiikassa voidaan selkeästi määritellä, että kuuluuko x ryhmään X, on sumeassa logiikassa kysymyksenasettelu ennemminkin, että kuinka paljon x kuuluu ryhmään X. Klassisen logiikan mukaan tulisi esimerkiksi määritellä, että kesä- ja heinäkuut kuuluvat kesäkuukausiin, ja muut kuukaudet eivät. Sumean logikan mukaan myös touko- ja elokuut vähän kuulua kesäkuukausiin, mutta vähemmän, kuin kesä- ja heinäkuut ja enemmän, kuin huhti- ja syyskuut.
