Selootit

Wikipedia

Selootit olivat juutalainen puolue, joka kannatti aseellisen taistelun aloittamista roomalaisia vastaan. Ryhmä muodostui 200 vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua Makkabealaisten kapinasta ja käsitteen otti käyttöön juutalainen historioitsija Josephus tarkoittaen 66-73 suoritettua kapinaa. Selootit järjestäytyivät puolueeksi Herodes Suuren aikana (37 eaa. - 4. Kyreneuksen tultua Syyrian maaherraksi yrittivät roomalaiset 6 saada aikaan väestönlaskennan myös seloottien keskuudessa, jolloin Juudas Galilealainen ja ylipappi Zadok aloittivat kapinan vastustaen väestönlaskentaa juutalaisten alistamiseen tähtäävänä toimena. Tämän jälkeen selootit järjestivät satunnaisia kansannousuja ja harjoittivat väkivaltaa Rooman kanssa yhteistoiminnassa olevia juutalaisia vastaan.

Uuden testamentin käännös selooteista on kiivailijat. Selootit harjoittivat roomalaisia vastaan terroria ja julkisia murhia sekä ryhtyivät 66 kapinaan roomalaisia vastaan. Heidän kapinansa kukistettiin, Jerusalemin temppeli ryöstettiin ja saalis lähetettiin Roomaan. Kaikki 900 seloottia joukkomurhasivat itsensä perheineen Massadan linnoituksessa vuorella ennen kuin antautuivat roomalaisille. Viimeiset hyppäsivät vuorelta alas. Massadan linnoituksessa vannotaan Israelin laskuvarjojoukkojen sotilasvala.

Yksi apostoleista, Simon Kiivailija samoin kuin Barabbas olivat selootteja poliittiselta kannaltaan.

Seloottien teologiset käsitykset vastasivat paljolti fariseusten käsityksiä, mutta suhtautuminen käytännössä juutalaiseen lakiin oli ankarampaa ja toiminta aktivistista.