Näsiä
Wikipedia
| Näsiä | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Daphne mezereum L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
Näsiä eli riidenmarja (Daphne mezereum) on pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä (C38H38O10, CAS-numero 34807-41-5). Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu näsiöihin (Daphne), jossa on noin 50 lajia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Näsiä kasvaa noin 60–120 cm korkeaksi pensaaksi. Lehdet ovat noin 6 cm pitkät, suikeat ja sinivihreät. Näsiän vaaleanvioletit kukat puhkeavat varren vanhoista silmuista ennen lehtimistä. Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja.
[muokkaa] Levinneisyys
Näsiä on jokseenkin yleinen Suomessa ja muualla maailmassa. Se on Ahvenanmaalla kokonaan rauhoitettu. Näsiä elää lehtomaisissa metsissä.
[muokkaa] Käyttö
Näsiän osia on käytetty lääkekasvina. Sen myrkyllisyyttä on myös hyödynnetty esim. ketunmyrkyn valmistukseen. Sitä käytetään myös koristekasvina.
[muokkaa] Kasvintuhoojat
Nisäkkäät jättävät näsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten hanhet.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- UPM-Kymmene: Metsiemme lehtokasveja [1] PDF-tiedostomuoto
- Lönnrotin ja Saelanin kuvaus näsiästä Flora Fennicasta vuodelta 1866
- Jouni Paarlahti, Myrkkykasvit, WSOY, 2005, ISBN 951-0-30079-9
- Liber Herbarum II: Daphne Mezereum
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Näsiä (Daphne mezereum)
