Mühlbergin taistelu
Wikipedia
| Mühlbergin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa schmalkaldenin sotaa | |||||||
 |
|||||||
|
|||||||
| Taistelijat | |||||||
| Schmalkaldenin liitto |  Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta |
||||||
| Komentajat | |||||||
| Juhana Fredrik | Kaarle V Fernando Álvarez de Toledo |
||||||
Mühlbergin taistelu käytiin 24. huhtikuuta 1547 Elbe-joella Mühlbergissä, keisari Kaarle V:n johtaman armeijan ja Schmalkaldenin liiton armeijan välillä. Taistelu oli Schmalkaldenin sodan ratkaisutaistelu ja johti Wittenbergin antautumiseen, jossa Saksin vaaliruhtinas Juhana Fredrik luovutti maansa ja vaaliruhtinaan arvon serkulleen Moritsille.
Vuonna 1546 Schmalkaldenin liiton armeija operoi Etelä-Saksassa keisari Kaarle V:tä vastaan. Saksin herttua Morits tarttui tilaisuuteen, petti protestanttiset uskonveljensä, ja valtasi Juhana Fredrikin maat Saksissa. Vastauksena tähän Juhana Fredrik johdatti suurimman osan liiton armeijasta pohjoiseen lyödäkseen Moritsin ja vallatakseen maansa takaisin. Kaarle seurasi Juhana Fredrikiä pohjoiseen yhdistyen ensiksi veljensä arkkiherttua Ferdinandin ja myöhemmin Moritsin johtamien armeijoiden kanssa.
Vahvistunut Kaarlen armeija kohtasi Schmalkaldenin liiton armeijan Mühlbergissä Elben rannalla, armeijoiden ollessa eripuolilla jokea. Aikaisin aamulla 24. huhtikuuta ryhmä espanjalaisia sotilaita ylitti joen kahluupaikalla, joka oli schmalkaldenilaisille tuntematon ja siten jätetty vartioimatta. Tämän jälkeen keisarilliset improvisoivat nopeasti ponttoonisillan, jota myöten joen ylitti lisää joukkoja ja muutama tykki.
Scmalkaldenin liiton armeija joutui paniikkiin ja johtajat antoivat käskyn jättää leirin ja perääntyä. Tämä kuitenkin epäonnistui kun keisarillinen ratsuväki sai perääntyvät joukot kiinni. Schmalkaldenilaiset koittivat järjestyä taistelua varten, mutta epäonnistuivat. Huonosti johdettu liiton armeija lyötiin ja koko päivän kestäneen taistelun jälkeen se oli käytännöllisesti katsoen hävinnyt. Monet Schmalkaldenin liiton johtajat vangittiin, myös Juhana Fredrik. Taistelu oli täydellinen protestanttien tappio.
Vaikka protestantit lyötiinkin täydellisesti Mühlbergin taistelussa, oli Kaarlen vaikea hyödyntää voittoaan. Ei ollut mahdollista (sotilaallisesti tai poliittisesti), että keisari piirittäisi ja valtaisi jokaisen protestanttien tukikohdan Saksassa ja koko maa kääntyisi takaisin katolilaisuuteen. Suurin hyötyjä voitosta oli Morits, jolle siirrettiin pian taistelun jälkeen Juhana Fredrikin maat ja vaaliruhtinaan arvo.
[muokkaa] Lähteet
- Arnold, Thomas F.: The Renaissance at War. Lontoo: Cassell, 2002. ISBN 0-304-36353-7.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Mühlbergin taistelu (englanniksi)
