ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Kordillieerien jääkäytävä – Wikipedia

Kordillieerien jääkäytävä

Wikipedia

Kordillieerien jääkäytävä oli viime jääkauden joillain leudoilla jaksoilla Kalliovuorten länsipuolella ollut jäätön alue. Sen länsipuolella oli Kordillieerien jääkenttä, ja itäpuolella valtava Laurentiden jääkilpi Hudsonin lahden yllä. Viime jääkauden päättyessä noin 14700 vuotta sitten alkaneella lämpimällä Allerödkaudella jääkäytävä avautui 14000 kalenterivuotta sitten, täysin varmasti 12500 kalenterivuotta sitten. Oletetaan paleointiaanien kulkeneen sitä kautta Alaskasta Amerikkaan.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kordillieerien jääkäytävän sijainti

Amerikan mantereelle Kanadan länsiosiin syntynyttä Kordillieerien jääkäytävää kutsutaan monilla eri nimillä, mm. Kanadan jääkäytävä, McKenzien jääkäytävä, Albertan jääkäytävä. Läntinen Kordillieerien jäätikkö suli huomattavasti nopeammin kuin itäinen Laurentiden jäätikkö joka oli suuri vielä 10000 vuotta sitten.

Jääkäytävä oli itäisillä Kanadan Kalliovuorilla, mm. Albertan osavaltiossa. Se ulottui Alaskasta Edmontoniin, Montanaan ja Pohjois-Dakotaan. Leveimmillään jääkäytävä kiersi Mckenzie-vuoret, mutta oli alussa Mckenzie-vuorten länsipuolella ja luultavimmin jääjärven tukkima. Se seuraili Mckenzie-jokea Inuvikiin asti. Jääkäytävä leveni huomattavasti jääkauden lopun lämpiminä Bölling- ja Alleröd-kausina, jolloin jäätikkö vetäytyi Karhujärven ja Ison Orjajärven tienoille. Viimeksi se avautui täysin auki noin 13200 vuotta sitten.

[muokkaa] Jääkäytävän kehitys viime jääkauden lopussa

Kanadan jääkäytävän on ajateltu sulkeutuneen joskus 30000 vuotta sitten, tai viimeistään 21000 radiohiilivuotta sitten.[1][2] Eräiden tietojan mukaan jääkäytävä olisi ollut auki juuri ennen jääkauden huippukohtaa vielä 20000 kalenterivuotta sitten, ja laajat alueet lähellä muinaisesta ympäristöstä tehtyjen tutkimusten mukaan.[3] Ihmiset olisivat matkanneet etelään läntistä vuorten juurella olevaa tasankoa tai Kordillieerien laaksoja pitkin. [4]

Noin 16000 vuotta sitten (13000 radiohiilivuotta) Kordillieerien jääkenttä ja Laurentiden jääkenttä, joka peitti Kanadaa, luultavasti irtosivat toisistaan, mutta järvi esti käytävän kautta kulun.

Laurentiden jääkentän supistuminen avasi Kordillieerien jääkäytävän auki ehkä njo oin 14200 (12000 radiohiilivuotta) vuotta sitten.[5] Se saattoi olla yhä järven peittämä kokonaan tai osittain. Samoihin aikoihin koivumetsät levisivät Alaskassa, kun ilmesto lämpeni miltei nykyiselleen.


Ensimmäiset merkit jääkäytävän synnystä näkyivät 16500 vuotta sitten jään peräytyessä lämpimänä Lascaux-interstadiaalina. Kapea, katkonainen käytävä näkyi ja saattoi olla aukikin jo 15200-14400 vuotta (eli 13000 radiohiilivuotta) sitten, mutta osittain järven peittämä ja luultavasti kulkukelvoton. Se oli alkanut muodostua jo jääkauden kylmimmän vaiheen hellitettyä noin 18000 vuotta sitten lauhoina Laugerie- ja Lascaux-interstadiaaleina.

Noin 14700 vuotta Maan ilmasto lämpeni todella rajusti, alkoi jäätiköitä nopeasti sulattanut Bölling-Alleröd-kausi. Jääkäytävä oli kulkukepoinen ja kiersi McKenzie-vuoret 13500-vuotta eli 12000 radiohiilivuotta sitten, ja Yhdysvaltoihin saattoi kävellä alkaen Dawsonista etelään vievää jokea.[6] Siellä kasvoi pensastundraa. 13000 vuotta (11000 radiohiilivuotta) sitten suuri jäätikkö oli Karhujärven tienoilla ja jääkäytävä kasvoi puistotundraa. 12500 vuotta sitten jääkäytävä oli hyvin leveä. Toisten pessimististen tietojen mukaan jääkäytävä avautui kuivana maana vasta tällöin. Jääkäytävän pohjoisosassa McKenzie-vuorista kaakkoon oli pitkään suuri järvi.

Charlie Lake, Sibbald Lake ja Niska ovat alueen vanhimpia arkeologiais löytöjä.[7]

Sen jälkeen tuli kylmä nuorempi dryas, joka pysäytti tilapäisesti jäätikön vetäytymisen.

[muokkaa] Milloin jääkäytävä oli auki

  • 130000 - 78000 vuotta sitten
  • 65000 - 23000/22000 (tai 70000 - 30000)
  • 13000/12000?-

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

  1. http://www.geotimes.org/feb04/feature_Revisited.html
  2. http://tetide.geo.uniroma1.it/igcp464/Vancouver.htm#The_timing_of_ice
  3. http://tetide.geo.uniroma1.it/igcp464/Vancouver.htm#The_timing_of_ice
  4. http://130.91.80.97:591/PDFs/46-2/Book%20Reviews.pdf
  5. http://atlantisinireland.com/GC/paleogeografi.php
  6. http://atlantisinireland.com/GC/paleogeografi.php
  7. http://www.geotimes.org/feb04/feature_Revisited.html

[muokkaa] Aiheesta muualla

]


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -