Kirjoahvenet

Wikipedia

Kirjoahvenet
Tulisuu
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Yläluokka: Luukalat Osteichthyes Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii Alaluokka: Uusviuhkaeväiset Neopterygii Lahko: Ahvenkalat Perciformes Alalahko: Huulikalamaiset Labroidei Heimo: Kirjoahvenet Cichlidae Bonaparte 1840
Alaheimot
Astronotinae Cichlasomatinae Cichlinae Etroplinae Geophaginae Heterochromidinae Pseudocrenilabrinae Retroculinae
Katso myös
Kirjoahvenet Wikispeciesissä   Kirjoahvenet Commonsissa

Kirjoahvenet (Cichlidae) ovat usein persoonallisinakin pidettyjä makean veden kaloja. Heimoon kuuluu eri arvioiden mukaan 1 300-1 900 lajia. Ne jaetaan 226 sukuun.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Alkuperä 3 Käyttäytyminen ja lisääntyminen 4 Vesiolot ja ravinto 5 Lähteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Kirjoahventen koko vaihtelee pari senttiä pitkistä lähes metrisiin. Vartalonmuodoissa on eroja, mutta yleisin vartalonmuoto on pystysuuntaan melko litteä (esimerkkilajina lehtikala).

[muokkaa] Alkuperä

Afrikassa elää luonnonvaraisina ainakin 900 kirjoahvenlajia, Etelä-Amerikassa niitä on laskettu 291. Aasiassa niitä on vain muutamia lajeja. Ainoa pohjoisamerikkalainen laji on teksasinkirjoahven. Eurooppa ja Australia ovat saaneet kirjoahvenkantansa villiintyneistä, muualta tuoduista lajeista.^[1]

[muokkaa] Käyttäytyminen ja lisääntyminen

Kaikki kirjoahvenet huolehtivat jälkikasvustaan jollakin tavalla. Ne hoitavat ja vartioivat mätiä, ja usein myös pieniä poikasia.

Kirjoahvenet voidaan jakaa alustakutijoihin ja suuhautojiin. Ensinmainitut laskevat mädin puhdistetulle, kiinteälle alustalle kuten kivelle tai kasvin lehdelle, vartioivat sitä ja usein löyhyttelevät hapekasta vettä kehittyville mätimunille. Suuhautojat pitävät mätiä ja tai vastakuoriutuneita poikasia suojassa suussaan. Suuhautojat voidaan edelleen jaotella useampiin luokkin sen mukaan, missä vaiheessa mätimunat poimitaan suuhun ja mikä on kummankin vanhemman rooli tässä. Tutkijat ovat päätelleet, että suuhatominen on kehittynyt itsenäisenä käyttäytymismuotona monessa evoluution haarassa.^[2]

[muokkaa] Vesiolot ja ravinto

Kirjoahvenissa on kaikkien eri ruokavalioiden edustajia: puhtaita kasvissyöjiä, raadonsyöjiä ja ahnaita petoja.^[3]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Ranier Froese ja Daniel Pauly (toim.): Family Cichlidae (peilipalvelin) FishBase. (englanniksi)
• The Tropical Tank
• North East Aquatics

Tämä kaloja käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.