Kilpapurjehdus
Wikipedia
Kilpapurjehdus on purjehtimista kilpaa purjeveneillä, -jollilla tai -laudoilla.
Kilpaa voi purjehtia monella eri tavalla muutaman tunnin ratapurjehduksista ja pari päivää kestävistä avomerikilpailuista aina haasteellisiin maailmanympäripurjehduksiin, joko yksin tai osana miehistöä. Kilpapurjevene voi vaihdella parin metrin mittaisesta jollasta tai kymmenmetrisestä köliveneestä aina lähes sadan metrin mittaisiin purjelaivoihin. Kilpailut voidaan järjestää joko yksityyppiluokkana, jolloin veneet ovat identtisiä tai tasoitussääntöjen avulla erilaisten veneiden kesken. Purjehduskilpailut käydään joko ratapurjehduskilpailuna (yleensä vastatuuli-myötätuuli-radalla) tai ns. avomerikilpailuina, joissa purjehditaan pitkiäkin matkoja paikasta toiseen. Purjehduskilpailuissa noudatetaan pääsääntöisesti aina Kansainvälisen Purjehtijaliiton (ISAF) kilpapurjehdussääntöjä.
Viime aikoina suosiotaan ovat kasvattaneet Match race eli parikilpailut, jossa kaksi venekuntaa kilpailee vastakkain. Muissa ratapurjehduskilpailuissa on useita osallistujia samanaikaisesti radalla. Parikilpailu etenee cup-tyyppisesti, jossa siis vain kaksi venekuntaa kilpailee toisiaan vastaan, voittajan jatkaessa ja häviäjän pudotessa jatkosta.
Kilpapurjehduksen kattojärjestö Suomessa on Suomen Purjehtijaliitto, joka on perustettu vuonna 1906.
Olympiakisojen ohjelmaan purjehdus otettiin vuonna 1900.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kilpapurjehtijoita
Menestyneitä ja arvostettuja kilpapurjehtijoita on jaoteltu eri luokkiin kilpapurjehtijat luokan alle, Luokka:Kilpapurjehtijat.
[muokkaa] Suomalaisia kilpapurjehtijoita
Menestyneet suomalaiset kilpapurjehtijat:
- Reima Alander
- Ingmar Björndahl
- Rikard Bjurstrom
- Bertel Broman
- Mikko Brummer
- Tom Björndahl, MM-mitalisti
- Marko Dahlberg, MM-mitalisti
- Hans Dittmar
- John Flinkenberg, on kautta aikojen vanhin suomalainen olympia-urheilija, osallistui 1956 Melbournen olympialaisiin 60 v 8 kk 20 pv ikäisenä.
- Harry Harkimo
- Erkki Heinonen
- Ari Huusela
- Ludde Ingvall, suomalainen kansainvälisesti tunnustettu kilpapurjehduksen ammattilainen
- Ragnar Jansson
- Thomas Johanson, Olympia-kultamitalisti
- Jyrki Järvi, Olympia-kultamitalisti
- Petri Karto
- Adolf Konto
- Mikaela von Koskull
- Silja Lehtinen, MM-mitalisti
- Staffan Lindberg, tämän hetken Suomen menestynein parikilpailupurjehtija, vuodesta toiseen kymmenen parhaan joukossa.
- Jouko Lindgren
- Sari Multala, MM-mitalisti
- Tapio Nirkko
- Esko Rechardt, Olympia-kultamitalisti 1980.
- Sam Öhman
- Lauri Rechardt
- Tapio Saavalainen
- Paul Sjöberg, Olympia-mitalisti 1952.
- Georg Tallberg
- Henrik Thelen
- Kenneth Thelen
- Rolf Turkka
- Ernst Westerlund
Katso Luokka:Suomalaiset kilpapurjehtijat
[muokkaa] Purjehduskilpailut
Maailman suurimpiin purjehduskilpailuihin osallistuu tuhansia purjeveneitä ja yli kymmenentuhatta kilpapurjehtijaa[1].
[muokkaa] Kansainvälisesti tunnettuja purjehduskilpailuja
- America's Cup, haastepurjehduskilpailu, vaihtuvaa järjestäjä
- Barcolana, Trieste/Italia, syyskuun loppu
- Centomiglia, Garda/Italia
- Fastnet Race, Iso-Britannia/Irlanti
- Gotland Runt, Ruotsi
- Key West, Yhdysvallat
- Kieler Woche, Saksa
- Kings Cup, Phuket/Thaimaa, joulukuu
- Sydney Hobart, Australia, vuoden vaihde
- Vendée Globe
- Volvo Ocean Race (ennen Whitbread Round the World Race), maailmanympäripurjehdus
- Transat650 (Classe Mini Atlantin yli yksinpurjehdus)
[muokkaa] Suomalainen kilpapurjehdus
Suomen suurimmat regatat ja purjehduskilpailut kokoavat yhteen monia veneluokkia. Parhaimmillaan osallistuvien veneiden määrä on noussut useisiin satoihin.
[muokkaa] Suomalaisia avomeri- ja matkapurjehduskilpailuja
- Avomeri SM, Volvo Offshore Week
- Emäsalon lenkki
- Espoo-Suursaari Race, Volvo Suursaari Race
- Helsinki Tallinna Race
- Matala Ocean Race, Oulu
- Päijännepurjehdus, Päijänne
- Viaporin Tuoppi, Helsinki, puuveneille
- Pyytinkarin Kisat,Turku
[muokkaa] Regatat, monipäiväiset ratapurjehduskilpailut
- Hangon Regatta
- Helsingin Regatta
[muokkaa] Viikkokilpailut
Useat suomalaiset pursiseurat järjestävät niin kutsuttuja tiistai- tai keskiviikkokilpailuja jolloin kilpapurjehduksesta kiinnostuneilla on mahdollista tutustua lajiin ja muilla purjehtijoilla harjoittaa kilpapurjehdustaitoja. Yleensä viikkokilpailut ovat luonteeltaan rentoja, mutta toisaalla järjestetään vakavampia viikkokilpailuja ja viikkokilpailusarjoja, joissa parhaat palkitaan kauden päätteeksi.
[muokkaa] Kilpapurjeveneet
Kilpaa voi purjehtia periaatteessa kaikilla veneillä. Kilpailtaessa purjeveneet jaetaan kolmeen pääluokkaan:
- yksityyppiluokkiin
- konstruktioluokkiin
- tasoitusluokkiin
[muokkaa] Konstruktioluokat
Konstruktioluokissa kilpapurjeveneet on suunniteltu sovittujen, kullekin luokalle ominaisten sääntöjen mukaan. Tällaisia sääntöjä kutsutaan luokkasäännöiksi. Konstruktioluokissa nopein vene voittaa, eikä tulosten laskemiseen käytetä tasoituslukuja. Luokkasääntö laskee veneen tiettyjen mittojen perusteella veneelle mittaluvun. Tällaisia mittoja voivat olla esimerkiksi veneen äärimitat, purjepinta-ala tai paino. Usein myös veneiden rakenne on säädelty. Luokan rakennemääräyksissa esitetään sallitut materiaalit, rakennetavat ja materiaalipaksuudet sekä esimerkiksi rakenteiden vähimmäispainot pinta-alayksikköä kohden. Yksityyppiluokkaan verrattuna säännöt mahdollistavat veneiden kehittämisen sovituissa puitteissa, joten veneiden suunnittelu on myös osa kilpailua. Konstruktioluokat toimivat monien teknisten keksintöjen "testikenttänä". Merkittävä osa viimeisimmistä purjehduskeksinnöistä on nähty ensimmäistä kertaa tunnetuissa konstruktioluokissa.
Konstruktioluokkia on lukuisia, ja tunnetuimpia niistä ovat Mini Transat 650, Open60, America's Cup. Myös uusien konstruktioluokkien suosio kasvaa (esim. Transpac 52).
[muokkaa] Yleisimmät konstruktioluokat
- IOR tonniluokat
- ILC 25, ILC 30, ILC 40
- Classe Mini
- Whitbread 60
- Open 60, Class30, Open 30
- ORMA
- ORC level classes: GP26, GP33, GP42
- IACC
- TP52
- VOR 70
- International Moth, kevytvene
Klassiset konstruktioluokat ovat kuuluisia ja edelleen hyvin suosittuja kilpaluokkia. Maailmanlaajuisesti tunnetuimpia klassisia konstruktioluokkia ovat kansainväliset metriluokat 6mR,("kuutoset") 8mR ("kahdeksikot,kasit") ja 12mR ("kaksitoistametriset"), niiden lähisukulaiset 5m (viitoset) ja 5.5m (viisviitoset), etenkin Ruotsissa suositut neliömetriluokat sekä suomalaiset erikoisluokat A ja C. Metriluokat olivat ennen myös olympialuokkia. Kuutoset purjehtivat viimeisen kerran Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 ja luokka korvattiin kehittyneemmällä viisviitosella, mikä olikin sitten viimeinen olympialaisten konstruktioluokka. Kaksitoistametrisillä purjehdittiin America's Cup-kilpailuissa toisen maailmansodan jälkeen aina vuoteen 1987. Metriluokkien numero ei viittaa veneen pituuteen vaan mittasäännön tuottamaan mittalukuun, joka esimerkiksi kasilla on siis 8, vaikka kasi on noin 14 m:n pituinen.
[muokkaa] Suomessa toimivia konstruktioveneluokkia ja luokkaliittoja
- 2.4 mR
- 5mR,Suomen Kv.5m Liitto
- 5.5mR,Suomen 5.5m Yhdistys
- 8mR , Suomen 8mR-liitto
- 6mR, Suomen 6mR-liitto
[muokkaa] Tasoitusluokat
Tasoitusluokissa voi toisiaan vastaan purjehtia periaatteessa mitkä tahansa purjeveneet vaikkakin niihin käytänössä osallistuu vain retki- ja matkapurehdukseen rakennettuja köliveneitä. Yksittäiselle veneelle tai veneluokalle määritetään tasoituskerroin, minkä avulla tasoitetaan veneiden ero, yleensä kilpailun jälkeen tapahtuvan lopullisen purjehdusajan laskemisen avulla. Erilaisia tasoituskertoimia on useita, joista yleisimmät Suomessa ovat LYS, IMS ja ORC sekä multi-2000. Tasoitussäännön sisällä veneet jaetaa usein ryhmiin esim. IMS1, IMS2 ja IMS3 jolloin keskenään kilpailevat veneet ovat edes jotakuinkin toisiaan vastaavia.
Muita tasoitusääntöjä:
- IRC
- SBR
[muokkaa] Yksityyppiluokat
Yksityyppiluokalla tarkoitetaan, että kaikki veneet ovat täsmälleen samanlaisia. Veneiden materiaalit, mitat, purjeet ja sallitut säädöt yms ovat ko. luokan säännöillä tarkasti määritelty ja rajoitettu. Samanlaisilla veneillä purjehdittaessa yksityyppikilpailut korostavat venevauhtia, veneenkäsittelytaitoa, taktista osaamista.
Suomen Purjehtijaliitton alaisuudessa on virallisia yksityyppiluokkia noin 30, SPL:n lista luokkaliitoista.lähde?
[muokkaa] Suomessa toimivia yksityyppiluokkia ja luokkaliittoja
- 29er, Finnish 29er Association
- 380, Suomen 380-Liitto
- 420, 420-Class Finland
- 505, Suomen 505-Liitto
- 606, Suomen 606-Liitto
- Contender, Finnish Contender Association
- E Scow, Suomen Urheiluveneliitto ry
- Albin Express, Suomen Expresspurjehtijat
- Finn Express 83 Finn Express Purjehtijat ry
- Göteborgseka, Suomen Göteborgseka-yhdistys
- H-35, Suomen H-35-veneliitto ry.
- Hai, Haipurjehtijat
- Hai 2000, Kansainvälinen Hai 2000 ry
- Hobie Cat, Suomen Hobie Cat Liitto
- H-vene, Suomen H-veneliitto
- Joe-17, Suomen Joe-17 Purjehtijat
- Laser, Suomen Laserliitto
- Lightning, Suomen Lightningliitto
- Louhi, Suomen Louhipurjehtijat
- Melges 24, Suomen Melges 24-liitto
- Match Race, parikilpailu, NJK sekä WSF, Suomen Match Racing Liitto
- Optimistijolla, Suomen Optimistijollaliitto
- Platu 25, Suomen Urheiluveneliitto ry
- Pohjoismainen kansanvene ("Folkkari"), Suomen Kansanveneliitto ry.
- Soling, Finnish Soling Association
- Suomen Urheiluveneliitto ry
- Suomen Catamaran ja Trimaran liitto ry.
- Vikla, Suomen Viklaliitto
- Windmill, Suomen Windmill-Purjehtijat
- X-99, Suomen X-99 Liitto
- Zoom 8, Suomen Zoom 8 Liitto
Optimistijolla on tavanomaisin lasten ja nuorten purjehduskoulutuksessa käytetty jolla, mutta myös suosittu kilpapurjehdusluokka.
[muokkaa] Olympialajit
Olympiakisoissa nykyään kilpailtavia purjehdusluokkia ovat:
- 470 (miehet ja naiset)
- 49er
- E-jolla (naiset; 1992–2004; tilalle vuodesta 2008 Laser Radial)
- Finnjolla
- Laser (miehet)
- Purjelautailu
- Star (miehet)
- Tornado
- Yngling (naiset, vuodesta 2004)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suomen Purjehtijaliitto, SPL
- Suomen Match Racing Liitto
- Suomen Urheiluvenelitto ry, SUV
- Suomen Purjehtijaliitton hyväksymät liitot
- Kilpapurjehdus-foorumi, Plaanaa.com.
