Kantalahti (kaupunki)

Wikipedia

Kantalahti (aikaisemmin Kannanlahti, karjalaksi Kannanlakši, koltansaameksi Käddluhtt, ven. Кандалакша, Kandalakša, muinaisnorjaksi Gandvik) on kaupunki Nivajoen suulla Vienanmeren Kantalahden pohjukassa Murmanskin alueella Venäjän federaatiossa, 277 kilometriä Murmanskista etelään.

Kantalahti sijaitsee Muurmannin radan varrella, ja kaupungin eteläpuolelta Rutsista erkanee haararata Alakurttiin. Alueella on puunjalostus-, nikkeli-, alumiini- ja kalasäilyketeollisuutta. Nivajoessa on voimalaitos.

Sisällysluettelo 1 Väestö 1.1 Asukasluvun kehitys 2 Historia 3 Kantalahden kaupunkialue 3.1 Kantalahden kaupunki 3.2 Zelenoborskin kaupunkityyppinen taajama 3.3 Zaretšenskin kyläkeskus 3.4 Alakurtin kyläkeskus 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Väestö

Kantalahden kaupungin väestöstä valtaosa on venäjänkielisiä. Vielä 1900-luvun alussa silloisessa Kantalahden kylässä asui huomattava määrä itäkarjalaisia ja suomalaisia.

[muokkaa] Asukasluvun kehitys

Vuosi	Asukasluku
1926	6 610
1956	33 000
1959	37 100
1970	42 700
1979	45 400
1989	54 100
1996	48 500
2000	46 000
2002	40 600
2004	39 800
2005	39 244

[muokkaa] Historia

Kantalahden alue on osa historiallista Vienan Karjalaa. Kantalahden kylä perustettiin vuonna 1526. Kylässä oli aikoinaan ortodoksinen luostari.

Kantalahti ympäristöineen muodosti Vienan Karjalan pohjoisimman kunnan, joka kuului Kemin kihlakuntaan. Ennen oman kunnan muodostamista se kuului Koudan kuntaan. Kantalahden kunta rajoittui etelässä Koudan ja Oulangan kuntiin sekä lännessä Suomen Sallaan kuntaan (tuolloin nimenä vielä Kuolajärvi). Kantalahden kunnan kyliä olivat muun muassa Kantalahti, Kolvitsa ja Niva. Kirkonkylä Kantalahti oli 1900-luvun alussa kauppalana.

Kantalahden kunta lakkautettiin 1920-luvun alussa ja siitä muodostettiin yhdessä Koudan kunnan kanssa Kantalahden piiri, jonka hallintokeskukseksi entinen Kantalahden kirkonkylä tuli. Kantalahdesta tuli kaupunki vuonna 1938. Kantalahden piiri oli Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan pohjoisin piiri. Toisen maailmansodan jälkeen Kantalahden piiri ja Kantalahden kaupunki sen mukana siirrettiin Murmanskin alueeseen kuuluvaksi.

[muokkaa] Kantalahden kaupunkialue

Kantalahden kaupunkialue on laaja. Siihen kuuluu useita taajamia ja asutuksia, joten se toimii niin kuin tavallinen hallintopiiri. Kaupunkialueessa on Kantalahden kaupungin lisäksi Zelenoborskin kaupunkityyppinen taajama sekä Alakurtin että Zaretšenskin taajamat asutuksineen.

[muokkaa] Kantalahden kaupunki

• Luvenga (Лувеньга)
• Kolvitsa (Колвица)
• Fedosejevka (Федосеевка)
• Niva (Нивский, Nivski)
• Beloje More (Белое Море)
• Pinjärven asema (Пинозеро, Pinozero)
• Prolivyn asema (Проливы)
• Rutšin asema (Ручьи, Rutšji)

[muokkaa] Zelenoborskin kaupunkityyppinen taajama

• Ruhtinanlahti (Zelenoborski, Зеленоборский)
• Knäsö (Княжая Губа, Knjažaja Guba)
• Kouta (Ковда, Kovda)
• Pajakanta (Пояконда, Pojakonda)
• Lesozaborski (Лесозаводский)
• Koudan asema
• Žemtšužnajan asema (Жемчужная)

[muokkaa] Zaretšenskin kyläkeskus

• Zaretšensk (Зареченск)
• Kananen (Koutajärvenpää), (Ковдозеро, Kovdozero)
• Njamozeron asema (Нямозеро)

[muokkaa] Alakurtin kyläkeskus

• Alakurtti (Алакуртти)
• Kairala (Кайралы, Kairaly)
• Kuolajärvi (Куолоярви), entinen Sallan kirkonkylä
• Priozernyi (Приозерный)

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kantalahden kaupungin virallinen kotisivu (venäjäksi)
• Murmanskin alueen esittely: [1] Kantalahti 1939