Gustavo Santaolalla

Wikipedia

Gustavo Santaolalla (s. 1952 El Palomarissa, Argentiinassa) on argentiinalainen kahdesti Oscarilla palkittu muusikko, tuottaja ja säveltäjä, jonka musiikkityyli yhdistelee usein rockin, soulin, sekä Latinalaisen Amerikan ja Afrikan kansanmusiikin aineksia.

Santaolallan musiikkiura alkoi vuonna 1967 hänen ollessaan 16-vuotias, kun hän oli perustamassa Arco Iris -nimistä yhtyettä, joka oli ensimmäisiä rockin ja Latinalaisen Amerikan kansanmusiikin yhdistäviä yhtyeitä. Hän kuitenkin jätti yhtyeen vuonna 1975.

Vuotta myöhemmin Santaolalla kokosi Soluna-nimisen yhtyeen, jossa hän soitti yhdessä pianistin, laulaja Alejandro Lernerin ja silloisen tyttöystävänsä Monica Campinsin kanssa. Yhtye levytti ainoan albuminsa Energia Natural vuonna 1977. Santaolalla lähti Los Angelesiin, jossa hän omaksui rock and rollin, ja soitti Wet Picnic -yhtyeessä.

Santaolalla on levyttänyt kolme albumia sooloartistina. Hänen ensimmäinen levynsä Santaolalla (1982) yhdisteli 1980-luvun tyyliä rockiin. Toinen albumi Gas julkaistiin vuonna 1995, ja viimeisin albumi Ronroco vuonna 1998.

1990-luvun lopulla Santaolalla alkoi keskittyä elokuvamusiikkiin. Hän teki musiikkia esimerkiksi elokuviin Amores perros, 21 grammaa, Moottoripyöräpäiväkirja ja Babel. Hänen tunnetuin tuotoksensa on vuonna 2005 ilmestyneen elokuvan Brokeback Mountain musiikki, josta hän sai Oscar-palkinnon. Elokuvan soundtrackiltä löytyvä kappale A Love That Will Never Grow Old voitti myös parhaan kappaleen Golden Globen. Santaolalla nappasi toisen Oscar-voittonsa loppuvuodesta 2006 ilmestyneen Babel-elokuvan musiikista.