Gunnar von Hertzen
Wikipedia
Gunnar Emil von Hertzen | |
---|---|
Muut nimet | |
Syntymäaika | 11. maaliskuuta 1893 |
Syntymäpaikka | Halikko |
Kuolinaika | 1973 |
Kuolinpaikka | |
Ammatti ennen värväytymistä | lääketieteen kanditaatti |
Liittymispäivämäärä | 3. maaliskuuta 1915 |
Komppania | 1. konekiväärikomppania, 3. komppania |
Taistelut jääkäriaikana | asemasota Misse-joella, asemasota Riianlahden rannikkoasemissa, Aa-joen talvitaistelut |
Korkein arvo jääkäriaikana | gruppenführer |
Palasi Suomeen | 25. helmikuuta 1918 |
Arvo Suomeen tultaessa | yliluutnantti |
Korkein sotilasarvo | lääkintäeverstiluutnantti |
Gunnar Emil von Hertzen (11. maaliskuuta 1893 Halikko – 1973) oli suomalainen jääkäriupseeri ja Aunuksen retken (1919) suunnittelijoita. Ammatiltaan hän oli lääkäri ja palveli lääkärinä talvi- ja jatkosodan aikana yleten lääkintäeverstiluutnantiksi. Sotien jälkeen von Hertzen toimi Pihtiputaan kunnanlääkärinä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Jääkäriaika
Gunnar von Hertzen opiskeli lääketiedettä Helsingin yliopistossa liittyessään pfadfinder-kurssille maaliskuussa 1915. Hän suoritti lääketieteen kanditaatin tutkinnon vuoden 1915 kuluessa.
Syksyllä 1915 von Hertzen siirrettiin 1. konekiväärikomppaniaan, samoihin aikoihin hän sai ylennyksen hilfsgruppenführeriksi. Marraskuussa 1915 hänet lähetettiin omasta aloitteestaan ensimmäiselle komennukselle Suomeen selvittämään eri yhteiskunnallisten piirien asennetta jääkäriliikettä kohtaan. Tältä komennukselta hän palasi tammikuussa 1916.
Ryhmänjohtajan (gruppenführer) arvon von Hertzen saavutti 4. huhtikuuta 1916. Jääkäripataljoona 27:n rintamajaksojen aikana hän osallistui asemasotaan Misse-joella ja Riianlahden rannikkoasemissa sekä Aa-joen talvitaisteluihin. Syksyllä 1917 hän oli jälleen Suomessa muodostamassa yhteyksiä aktivistijärjestöihin. Kolmas Suomen-komennus vuodenvaihteessa 1917–18 käsitti jääkärietappiin kuuluvan moottoriveneyhteyden suunnittelua Turun saaristosta Viron Hiidenmaalle.
[muokkaa] Sisällissota
Suomen sisällissodassa 1918 von Hertzen johti ensin hiihto-osastoa Satakunnan rintamalla ja toimi sen jälkeen pataljoonankomentajana N:o 8 Porin rykmentissä.
[muokkaa] Aunuksen retki
Von Hertzen suunnitteli kolmesta ryhmästä koostunutta Aunuksen retkikuntaa ja johti itse ns. eteläisen pääryhmän hyökkäystä Salmista Aunuksenkaupunkiin. 11. toukokuuta 1919 lähtien hän oli eteläisen rintaman 1. rykmentin komentaja aiemmin toukokuussa tapahtuneesta haavoittumisesta huolimatta. Retkikunta palasi Suomeen heinäkuussa.
[muokkaa] Siviilitoiminta lääkärinä
Von Hertzenin lääkärinura käsittää vt. kunnanlääkärin tehtävän Viitasaarella vuosina 1928–30, yksityislääkäritoimintaa Turussa 1931 sekä Pihtiputaan kunnanlääkärin virassa vuodesta 1931 ainakin vuoteen 1957.[1]
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938, s. 166-168; Suomen jääkärien elämäkerrasto: I täydennysosa 1957, 41
[muokkaa] Lähteet
- Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966. ISBN puuttuu kirjasta.
- Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka: Jääkärien tie. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12588-1.
- Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto (toimittanut): Suomen jääkärien elämäkerrasto. Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1938. ISBN puuttuu kirjasta.