Grace Hopper
Wikipedia
Grace Murray Hopper (9. marraskuuta 1906 – 1. tammikuuta 1992) oli yhdysvaltalainen tietojenkäsittelyn tutkija ja laivastoupseeri. Hän oli ensimmäinen Mark I -tietokoneen ohjelmoija ja kehitti ensimmäisen kääntäjän ohjelmointikielelle.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Varhainen elämä ja opiskelu
Hopperin alkuperäinen nimi oli Grace Brewster Murray. Hän meni naimisiin Vincent Hopperin kanssa 1930, mutta avioliitto päättyi eroon 1945. Hän valmistui Vassar-yliopistosta kandidaatiksi pääaineinaan matematiikka ja fysiikka 1928, ja jatkoi opintojaan Yalessa, josta valmistui maisteriksi samoista oppiaineista 1930. 1934 Hopper väitteli matematiikan tohtoriksi väitöskirjallaan New Types of Irreducibility Criteria. Hän aloitti matematiikan lehtorina Vassarissa 1931, ja vuonna 1941 hän oli apulaisprofessori.
[muokkaa] Mark I ja Mark II
Hopper liittyi 1943 Yhdysvaltain laivastoon. Hänet määrättiin työskentelemään Howard Aikenin kanssa Mark I-tietokoneella. Hän oli ensimmäinen joka kirjoitti ohjelman laitteelle. Sodan lopulla hänet jätti vakinaisen palveluksen ja siirtyi reserviin, mutta jatkoi silti työtään Mark II ja Mark III-tietokoneiden kehitystyössä. Mark II-koneen kanssa työskennellessään hän löysi koiperhosen laitteen releitten välistä; bugin tai virheen tietokoneessa. Hopper kertoi löydöstään laitteen lokikirjassa ja kiinnitti kuolleen eläimen siihen viitaten tapaukseen ensimmäisenä löytyneenä bugina. Virheellisesti tätä tapausta pidetään termin tietokonebugi alkuperäisenä lähteenä, sillä sitä käytettiin jo yleisesti tuohon aikaan.
[muokkaa] UNIVAC
Vuonna 1949, Hopper siirtyi työskentelemään Eckert-Mauchly Computer Corporation-yhtiöön ja liittyi UNIVAC I-kehitystiimiin. 1950-luvulla yritys siirtyi Remington Rand-yhtiön omistukseen ja Randilla työskennellessään Hopper sai alkuperäisen kääntäjänsä valmiiksi. Myöhemmät versiot julkaistiin tuotenimillä ARITH-MATIC, MATH-MATIC ja FLOW-MATIC.
[muokkaa] COBOL
Myöhemmin Hopper palasi laivaston palvelukseen, jossa työskenteli COBOL-ohjelmointikielelle tarkoitetun todennusohjelmiston ja kääntäjän parissa. COBOLin toiminnallisuudet oli määritellyt CODASYL-komitea, joka yhdisti FLOW-MATICiin piirteitä IBM:n vastaavasta ohjelmointikielestä COMTRANista. Ajatus ohjelmien ohjelmoinnista kielellä joka on lähempänä luonnollisia kieliä (englantia) kuin konekieltä, oli Hopperin. Voidaankin sanoa COBOLin perustuvan paljolti Hopperin ajatuksiin.
[muokkaa] Standardit
1970-luvulla Hopper teki uraauurtavaa työtä ottaessaan standardit käyttöön tietokoneiden ja erityisesti ohjelmointikielten, kuten COBOL ja FORTRAN, testauksessa. Laivaston tekemät yhteensopivuustestit johtivat ennen pitkää eri valmistajien omien ohjelmointikielten murteiden yhdenmukaistumiseen. Nämä kokeet ja niiden virallinen hallinnointi siirtyivät myöhemmin 1980-luvulla Kansalliselle standarditoimistolle, National Bureau of Standards, nykyään NIST.
[muokkaa] Siirtyminen eläkkeelle
Hopper jäi eläkkeelle laivaston reserviin komentajan arvonimin vuoden 1966 loppupuolella. Hänet kutsuttiin uudestaan vakinaiseen palvelukseen elokuussa 1967 ensin puoleksi vuodeksi, joka myöhemmin muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi. Hän jäi eläkkeelle uudestaan 1971, mutta häntä pyydettiin palaamaan palvelukseen jälleen 1972. Hänet ylennettiin kapteeniksi 1973.
Kun kongressiedustaja Philip Crane näki Hopperin maaliskuussa 1983 ohjelmassa 60 Minuuttia, Crane ehdotti lakia, joka johti Hopperin ylennykseen kommodoriksi presidentin erityismenettelyllä. 1985 hänet ylennettiin kontra-amiraaliksi. Hopper jäi eläkkeelle laivastosta 1986 vastoin omaa tahtoaan. Bostonissa hänen eläkkeellejäämistään juhlistaneessa tapahtumassa, joka pidettiin USS Constitution-aluksella, Hopperille myönnettiin Defense Distinguished Service -mitali, puolustusvoimain korkein kunnianosoitus. Jäädessään eläkkeelle hän oli vanhin laivaston upseeri ja vanhimmalla laivaston aluksella.
DEC palkkasi Hopperin vanhemmaksi konsultiksi, jona hän jatkoi kuolemaansa saakka 1992. Pääasiallisesti Hopper toimi hyväntahdon lähettiläänä, luennoiden tietokoneiden varhaisista ajoista, omasta urastaan ja siitä, että tietokonevalmistajien tulisi tehdä tietokoneiden käyttäminen helpommaksi. Useitten yliopistojen ja yritysten tiloissa pidetyt luennot päättyivät yleensä seisoviin kunnianosoituksiin. Luennoidessaan Hopper oli aina pukeutunut laivaston virka-asuunsa.
Kuoltuaan Hopper haudattiin Arlingtonin sotilashautausmaalle täysin sotilaallisin kunninanosoituksin.
Hopperin muistoa kunnioittaa muun muassa hänen mukaansa nimetty puisto Arlingtonissa, Virginian osavaltiossa. Se sijaitsee Hopperin entisen asunnon edessä.
Maailman suurimman ohjelmistoyrityksen, Microsoftin naistyöntekijät muodostivat työntekijäyhteisön nimeltä "Hoppers" ja perustivat apurahan häntä kunnioittaakseen. Hoppers-ryhmään kuuluu yli 3000 jäsentä maailmanlaajuisesti.
[muokkaa] Kunnianosoituksia
- 1969 – Ensimmäinen "Vuoden mies" -palkinto IT-alan ammattilaisten yhdistyksen myöntämänä
- 1971 – Vuosittain jaettava Grace Murray Hopper -palkinto perustettiin
- 1973 – Ensimmäinen yhdysvaltalainen ja ensimmäinen minkään kansallisuuden naisekunniajäsen British Computer Societyssä
- 1986 – Eläkkeelle jäädessään sai puolustusvoimain korkeimman kunniamerkin
- 1987 – Yhdysvaltain tietokonehistorian museon Hall of Fellows-jäsen
- 1991 – Kansallinen teknologiamitali
- 1996 – Hopperin mukaan nimetty ohjustorjunta-alus USS Hopper (DDG-70) laskettiin vesille. Se on edelleenkin eräs harvoista naisen mukaan nimetyistä Yhdysvaltain laivaston aluksista
[muokkaa] Anekdootteja
Koko loppu-uransa ajan Hopper oli erittäin kysytty puhuja erilaisissa tietokonetapahtumissa. Hän oli tunnettu eläväisestä ja vanhoja totuuksia rikkovasta puhetyylistään, kuten myös laajasta "kokoelmasta" sotajuttuja.
- Tunnetuin tarinoista on Mark II-tietokoneen sisältä löytynyt koi. Vaikka bugit ja debuggaus eivät ole vedenpitävästi Hopperin keksimiä termejä, hän toi ne julkiseen käyttöön. Lokikirja on nykyään nähtävillä Smithsonian-instituutissa, Washington, D.C.:ssä.
- Grace Hopper tuli kuuluisaksi nanosekuntia demonstroivasta johdosta, joka oli n. 30 cm pitkä. Kun ihmiset (kuten kenraalit ja amiraalit) kysyivät häneltä miksi satelliittiviestintä vie niin kauan, hän ojensi heille johdonpätkän, joka kuvasti valon kulkemaa matkaa nanosekunnissa. Myöhemmin hän käytti samaa osoittamaan miksi tietokoneiden täytyy olla pieniä ollakseen nopeita. Useilla puhematkoillaan ja vierailuillaan hän ojensi "nanosekunteja" kaikille yleisön jäsenille, antaakseen mahdollisuuden verrata sitä johtokelaan, jossa oli kolmisensataa metriä johtoa; siis "mikrosekunti".
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Elämäkerta (englanniksi) ja kuvia Yhdysvaltain laivaston historian laitokselta
- San Diegon Supertietokonekeskuksen sivuilla oleva elämäkerta (englanniksi)
- Grace Murray Hopper -palkinto (englanniksi)
- Yhdysvaltain kansallismuseon otos Mark II-lokikirjasta (englanniksi)
- yksityiskohtaisempia tietoja ja kuvia Mark II-lokikirjasta (englanniksi)
