Baltiansaksalaiset

Wikipedia

Baltiansaksalaiset olivat etenkin Virossa ja Latviassa asunut etninen saksalaisvähemmistö.

Saksalaisia asettui asumaan Baltiaan 1100-luvulta alkaen. Baltiansaksalaiset muodostivat Baltiaan feodaalisen aatelissäädyn sekä kaupunkien porvariston sen jälkeen kun Kalparitaristo oli valloittanut alueen 1200-luvulla osana pohjoisia ristiretkiä. Venäjän liitettyä Baltian 1700-luvulla itseensä alueen hallitsevat säädyt säilyivät saksankielisinä.

Baltiassa talonpoikaisella valtaväestöllä oli vähemmän oikeuksia kuin esimerkiksi Pohjoismaissa. Raja saksankielisen aristokratian ja valtaväestön välillä oli jyrkempi kuin esimerkiksi Suomessa raja ruotsinkielisen aateliston ja suomenkielisen valtaväestön välillä^lähde?.

Baltiaa hallinnut aristokratia koostui muinaisten ritarien jälkeläisten ja alueelle myöhemmin Saksasta muuttaneiden lisäksi myös muualta Euroopasta kotoisin olleista aatelisista (esimerkiksi Venäjän palkkaamista sotilaista), jotka olivat Baltiaan asetuttuaan omaksuneet saksan kielen. Saksalaisväestöön kuuluivat lisäksi kaupunkeihin asettuneet saksalaiset kauppiaat.

Baltia vuonna 1882.

Baltian sivistyneistö oli pitkälle 1800-luvulle asti enimmäkseen saksankielistä. Saksankieliset olivat enemmistönä monissa Baltian tärkeissä kaupungeissa 1800-luvun puoliväliin asti. Baltiansaksalaisten kulttuuriautonomia loppui 1880-luvulla alkaneeseen venäläistämiseen.

Viron ja Latvian itsenäistyttyä 1918–1919 baltiansaksalaiset menettivät maareformeissa pääosan maaomaisuudestaan, mutta saivat huomattavan kulttuurisen autonomian. Sotien välillä baltiansaksalaisia alkoi muuttaa merkittävissä määrin Saksaan, joskaan tarkkoja lukuja ei tiedetä.

Neuvostoliiton miehitettyä Baltian maat vuonna 1940 lähes kaikki jäljellä olleista noin 70 000 baltiansaksalaisesta evakuoitiin lähinnä Puolaan Stalinin ja Hitlerin välisen sopimuksen mukaisesti. Neuvostoliiton edetessä toisen maailmansodan loppuvaiheessa länttä kohti, heidät evakuoitiin edelleen Saksaan. Myös Baltiaan jääneestä pienestä baltiansaksalaisten joukosta lähes kaikki jättivät alueen Saksan armeijan vetäytyessä. Vain hyvin pieni määrä baltiansaksalaisia jäi Neuvostoliiton hallitsemaan Baltiaan toisen maailmansodan jälkeen, ja monet heistäkin lähetettiin Siperiaan.

Baltiansaksalaisia asui etenkin näissä kaupungeissa:

Vironmaalla (Estland, nyk. Pohjois-Viro) Tallinnassa (Reval) ja Narvassa (Narwa)
Viron saarilla (Ösel Wiek, Saarenmaa, Hiidenmaa ja Länsi-Viro), erityisesti Kuressaaressa (Arensburg)
Liivinmaalla Riiassa (Riga) ja Tartossa (Dorpat)
Kuurinmaalla Jelgavassa (Mitau), Ventspilsissä (Windau) ja Liepajassa (Libau)

[muokkaa] Tunnettuja baltiansaksalaisia

Michael Andreas Barclay de Tolly, marsalkka, Venäjän sotaministeri ja Suomen kenraalikuvernööri
Karl Ernst von Baer, biologi, embryologian perustaja ja munasolun löytäjä
Heinrich Lenz, fyysikko
Eugene Miller, kenraali ja Venäjän vastavallankumouksellinen
Pjotr Wrangel, kenraali ja Venäjän vastavallankumouksellinen
Wilhelm Ostwald, kemisti
Aleksei II, Moskovan ja koko Venäjän patriarkka.
Fabian Gottlieb von Bellingshausen, tutkimusmatkailija
Alexander Keyserling, geologi
Friedrich Georg Wilhelm von Struve, tähtitieteilijä .
Alexander von Middendorff, zoologi
Georg Wilhelm Richmann, fyysikko
Georg von Moller, Suomeen kotiutunut sotapäällikkö
Fridrih Tsander, insinööri
Alfred Rosenberg, natsi-ideologi ja iitäalueiden valtakunnanministeri
Roman von Ungern-Sternberg, kenraali, Venäjän vastavallankumouksellinen
Ferdinand von Wrangel, amiraali, tutkimusmatkailija