Aunuksen Radio
Wikipedia
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Valitut Palat -tyylin voisi korjata tietosanakirjalle sopivaks |
Aunuksen Radio oli suomalainen radioasema jatkosodassa suomalaisten miehittämässä Itä-Karjalan osassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Perustaminen ja alkuajat
Päämaja huomasi miten voimakas oli radion vaikutus rintamajoukkojen keskuudessa. Mutta mitä kauemmas Itä-Karjalaan edettiin, sitä huonommaksi kävi kotimaan radioasemien kuuluvuus. Kun mukaan tuli vielä neuvostoliittolaisten radiohäirintä, ei Itä-Karjalassa enää voinut kuunnella radiota. Kesällä 1941 päätettiin järjestää Karjalan Armeijan käyttöön oma radioasema.
Aunuksen Radion perustava kokous pidettiin 18. elokuuta 1941 Leppäsyrjässä. Kokouksen päätteeksi uuden radioaseman käyttöön luovutettiin henkilöauto ja kirjoituskone. Viikkoa myöhemmin tiedotettiin uuden radioaseman perustamisesta. Mutta järjestelyvaikeuksista johtuen Aunuksen Radion avajaiset tapahtuivat vasta 1. syyskuuta 1941 Vieljärvellä. Silloin sen raatiin kuuluivat Pekka Tiilikainen, Niilo Sauro, Sulo Kolkka, Martti Haavio ja Yrjö Jylhä. Aluksi ohjelmaa oli sunnuntaisin ja se oli vaatimatonta.Yleisradiolta Helsingistä saatiin 20 äänilevyä. Kun niiden molemmat puolet oli soitettu, seurasi yleensä pari tuntia musiikkiohjelmaa. Luonnollisesti kevyt musiikki oli suosiossa. Suosikkien kärkilistaan kuuluivat mm. seuraavia: Kirje sieltä jostakin, Savonmuan Hilima ja La Cumparsita.
[muokkaa] Toiminta pääsee vauhtiin
Muutamia viikkoja perustamisensa jälkeen Aunuksen Radio alkoi tehdä ohjelmalöytöjä "korpien kätköistä. Siitä tehtiin pientä mainontaakin. Pian ryhdyttiin kutsumaan radioon ohjelmia pitämään "erilaisia paikallisesiintyjiä". Nämä olivat usein rintamajoukkojen keskuudesta poimittuja laulajia, huumorimiehiä tai tietäjiä. Puhepuolelle tuli huumoria, pakinoita ja näytelmiä. Tietysti puheitakin pidettiin, mutta ne eivät saaneet olla pitkiä, sillä Aunuksen Radio teki juuri niitä ohjelmia, joita rintamamiehet halusivat. Nyt ohjelmaa alkoi tulla päivittäin, jopa 15 tuntia/päivä. Professori Aimo Turunen muisteli myöhemmin sodanaikaista radiotoimintaa: Ei pyritty taiteellisen maun kasvattamisenn. Kun ohjelmaan oli merkitty "kevyt puolituntinen", niin sen tuli todella olla "kevyt"; Viipurin Vihtoria, Lännen lokaria jne. Aivan oma osuutensa tuli Aunuksen Radion reporttereille. He tekivät haastatteluja sekä rintamalla ja selustassa, jopa kotiseuduillakin. Koska Aunuksen Radio oli tarkoitettu myös Itä-Karjalan väestölle, käytettiin päivittäislähetyksissä myös vepsän ja karjalan kieltä. Tähän tarkoitukseen määrättiin omat henkilönsä. Kun suomalaiset valtasivat Petroskoin ja nimesivät sen Äänislinnaksi, Aunuksen Radio asettui sinne.
[muokkaa] Asemasota-aika
Asemasodan alussa radiotoimintaan tuli mukaan neuvostosotilaille tarkoitettavat propagandalähetykset. Myös Aunuksen Radion henkilökunta kasvoi. Vuoden 1942 alussa radioaseman henkilökuntaan kuuluivat Oke Tuuri, Pekka Tiilikainen, Ahti Soininen, Yrjö Jylhä, Arvo Alanne, Veikko Itkonen, Toivo Määttä, Aulikki Rautawaara, Oiva Paloheimo, Olavi Paavolainen, Matti Hälli, Aune Antti, Martti Jukola, Maaria Eira, Kosti Vehanen, Tauno Palo, Hannes Häyrinen, Jussi Himanka, Lea Piltti, A. Aimo ja Elli Pihlaja. Erityisesti Tiilikainen tuli hyvin suosituksi haastattelijana ja puhujana. Asemasodan aikaan suomalaiset joukot kärsivät ikävästä ja tekemättömyydestä. Aunuksen Radio lähetti heille ohjelmaa ("ikäväntorjuntaa"). Ohjelmaan kuului viihdettä ja tietoa. Siinä Aunuksen Radio onnistui. Propaganda lähetykset eivät pahemmin tuotosta tuottaneet, eikä vepsän ja karjalan kielisiä lähetyksiä paljoa kuunneltu.
[muokkaa] Loppuajat
16. kesäkuuta 1944 annettiin salainen käsky vetäytyä Itä-Karjalasta. Silloin Aunuksen Radio poistui Äänislinnasta ja neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen alettua se lopetti toimintansa.
[muokkaa] Lähteet
Oy Valitut Palat: Tuntematon sota. Oy Valitut Palat, 1991. ISBN 951-8933-34-0.