Arokorppi

Wikipedia

Arokorppi
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Varikset Corvidaee Suku: Varikset Corvus Laji: ruficollis
Kaksiosainen nimi
Corvus ruficollis (Lesson, 1830)
Alalajit
Corvus ruficollis ruficollis Corvus ruficollis edithae
Katso myös
Arokorppi Wikispeciesissä   Arokorppi Commonsissa

Arokorppi (Corvus ruficollis), myös pronssikorpiksi kutsuttu^[1], on korppia muistuttava varislintu.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Esiintyminen 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Lähteet

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Linnun pitus on noin 50 cm ja paino 500-830 g. Korppia 10 % pienempi arokorppi on musta kuten korppi mutta ruumiinrakenteeltaan enemmän varismainen. Nokka ei ole niin jykevä kuin korpilla, pyrstö on lyhyempi sekä siivet ja keltaiset koivet ovat pidemmät kuin korpilla. Niskassa näkyy oikeassa valaistuksessa pronssinruskea värisävy. Sukupuolet ovat samanvärisiä, koiras on hiukan kookkaampi. Nuori lintu muistuttaa vanhaa höyhenpuvultaan. Äänet ovat varismaisia.^[2]

[muokkaa] Esiintyminen

Laaja esiintymisalue ulottuu Pohjois-Afrikan länsireunasta Koillis-Afrikkaan, Lähi-Itään ja Arabian niemimaalle, Pakistaniin ja Transkaspiaan. Pesii myös Kap Verden saarilla.^[2] Lajin kanta on [uhanalainen|elinvoimainen]].^[3] Sitä ei ole tavattu Suomessa. Laji on pääasiassa paikkalintu, mutta osa Keski-Aasian pohjoisimmista populaatioista muuttaa etelämmäs talven tullessa, ja nuoret yksilöt vaeltelevat syksyisin.^[2]

[muokkaa] Elinympäristö

Elää aavikoilla ja aroilla. Pohjois-Afrikassa erittäinkin Artemisia-tyypisillä ruoho- ja Zizyphus-tyyppisillä harvapuustoisilla aavikoilla, idässä taatelipalmuja ja tamariskia kasvavilla avomailla. Kap Verdellä laji asuu myös ihmisen seuralaisena.^[2]

[muokkaa] Lisääntyminen

Pesä on yleensä kohtalaisen matalalla puun latvassa, 1,7-7 m korkealla. Suosittuja pesäpuita ovat akaasiat, Pistacia atlantica sekä esim. Arthrophytum- ja Calligonumlajien puut. Pesä voi olla myös pensaassa, kalliojyrkänteellä, rakennuksessa, pylväässä jne. Pesä on samantapainen risuista tehty rakennelma kuin korpin pesä, jonka puolisot rakentavat yhdessä. Käyttää usein vanhaa pesäänsä. Naaras munii 1-7 munaa, autiomaassa vain 2-3. Muna painaa keskimäärin 23,6 g. Haudonta-aika on 18-23 päivää, naaras hoitaa pääosan haudonnasta. Poikaset kuoriutuvat usein eriaikaisesti ja ne ovat lentokykyisiä noin 6 viikon ikäisinä.^[2]

[muokkaa] Ravinto

Kaikkiruokainen. Ruokavalioon kuuluvat niin hyönteiset, liskot, linnunmunat, -poikaset ja aikuiset, pikkunisäkkäät jäniksen kokoisiin saakka, kalat, siemenet, taatelit ja muut hedelmät ja marjat sekä raadot ja ruuantähteet.^[2]

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Mullarney, K., Svensson, L. & Zettersröm, D. 2001: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava. Vicenza. ISBN 951-1-15727-2
2. ↑ ^{2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5} Perrins, C. M. (toim.) 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. VIII. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-854679-3
3. ↑ IUCN